fbpx
Artikkelit

Kotimäki: Mohamed Salah on Valioliigan paras viimeistelijä – sarjan innokkain tuhlailija ei yllätä

Tuukka Kotimäki otti tarkasteluun Valioliigan parhaat xG:n ylittäjät.

Valioliigan tämän kauden maalipörssin kärkikahinoissa on sekä vanhoja tuttuja, rutinoituneita nimiä että uusia, todellisen läpilyöntinsä absoluuttiselle huipulle tehneitä tuttavuuksia. Analysoin tässä jutussa kärkinimien maalintekoa ja sen uhkaa erilaisten InStat-muuttujien kautta.

xG:n eli maaliodottaman ja todellisen maalimäärän välinen yhteys on mielenkiintoinen. Se osoittaa, ylittääkö vai alittaako pelaaja xG:nsä. Monelle maailman eliittiviimeistelijälle xG ei ole aina paras mittari, sillä sen säännöllistä ylittämistä nähdään joidenkin kohdalla. Tämä tarkoittaa, että pelaaja on viimeistelytaidoltaan todella hyvä ja tasainen suorittaja, joka kaudesta toiseen uhmaa tilastollisia todennäköisyyksiä. Tämänkin mittarin tarkastelussa on hyvä korostaa, ettei yhden tai kahden ottelun otanta vielä kerro juuri mitään.

Wood, Werner, Antonio…

Esimerkiksi xG:n tarjoaman 25 prosentin (0,25) maalipaikka voi tällaiselle pelaajalle olla keskimäärin jopa muutaman prosenttiyksikön korkeampi. Kenties paras esimerkki tällaisesta pelaajasta on Harry Kane, joka ennen tämän kauden alamäkeään on ylisuorittanut maaliodottamaansa nähden peräti seitsemällä peräkkäisellä Spurs-kaudella!

Kanen aisapari Heung-Min Son menee myös samaan xG:tä uhmaavien joukkoon: eteläkorealainen on nakutellut maaleja odottamaansa enemmän seitsemästä Spurs-kaudestaan peräti kuudella.

Tyypillisin pelaajatyyppi tässä tarkastelussa on kuitenkin se tilastollisesti “tylsä” tapaus. Välillä pelaaja pelaa kausia, joilla hän ylittää xG:nsä, välillä alittaa ja välillä xG ja maalilukema ovat hyvin lähellä toisiaan. Tällaisia esimerkkejä nykyisistä Valioliiga-pelaajista ovat vaikkapa Jamie Vardy, Pierre-Emerick Aubameyang, Marcus Rashford ja Raheem Sterling.

Viime kausina xG:hensä nähden säännöllisesti alisuorittavia Valioliiga-pelaajia ovat mm. Michail Antonio, Chris Wood (molemmilla neljäs peräkkäinen kausi xG:n alittamista meneillään), Timo Werner (koko Chelsea-aika reilua alittamista) ja Gabriel Jesus (kaikki kuusi City-kautta alittamista).

Pelaajan kerryttämän niin sanotun summa-xG:n (kaikkien maaliodottamaa kerryttävien tilanteiden summakeskiarvo) lisäksi toinen seuraamisen arvoinen lukema on laukaisukohtainen xG eli jokaisen laukauksen muodostama xG-keskiarvo. Mitä korkeampi se on, sitä laadukkaimmille maalipaikoille pelaaja pääsee.

XG:n lisäksi kärkipelaajille tärkeitä muuttujia ovat luonnollisesti maalipaikkojen ja laukausten määrä. Maalipaikkoja kannattaa arvioida myös määrän, mutta ennen kaikkea niiden tehokkuusprosentin suhteen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan lukua siitä, kuinka moni pelaaja maalipaikoista päätyy verkon perukoille. Kuten tulemme huomaamaan, kompensoi osa maalitykeistä maaliodottamalukemiaan tämän muuttujan korkealla prosentilla.

1) Mohamed Salah, 29, Liverpool

20 ottelua, 16 maalia. Maali joka 111. peliminuutti.

Egyptin kuningasta hehkuttavat kaikki ja onpahan miehen harteille soviteltu jo maailman parhaan pelaajankin viittaa – aiheesta. Salahin maalitahti on jo ennen tätäkin kautta komealla Liverpool-urallaan täysin ennennäkemätöntä tasoa. Tämä kauden 0,81 maalia per Valioliiga-ottelu ylittää kuitenkin reippaasti aiempien vuosien jo itsessään kivikovan suoritustason. Salahin “heikoimmalla” kaudellaan Liverpoolissa hän pöllytti verkkoja 0,56 maalin keskiarvolla. Kokonaisten Anfield-liigakausien aikana mies on tehnyt Reds-debyytistään 2017-18 alkaen 32, 22, 19, ja 22 täysosumaa.

Mo Salahia on turha syyttää sarjan hännänhuippujen kurittamisesta hattutempuilla ja samalla isoissa otteluissa katoamisesta. Kauden 20 ottelusta hän on jäänyt maaleitta ainoastaan kuudesti eikä yhdessäkään näistä vastustaja ole ollut liigassa tätä kirjoittaessa neljän sakissa oleva joukkue (Man City, Chelsea tai Arsenal).

Salahin ylivoimaisen maalimäärän päälle mies johtaa myös liigan maalisyöttötilastoa yhdeksällä tarjoilullaan. Vastaavanlaista ylivoimaa ei ole Valioliigassa turhan usein saatu ihailla; tehomerkintöjä yli liigan ottelumäärän (38) on viimeksi nähty, kyllä vain, muuan Mohamed Salahilla kaudella 17-18 (32+10), Luis Suarezilla kaudella 2012-13 (31+12) ja Robin Van Persiellä kaudella 2011-12 (30+11).

Salah on kerryttänyt maaliodottamaa eli xG:tä 0,68 ottelua kohden eli hän on ylisuorittanut todelliseen maalisaldoonsa (0,81) nähden. Silti tällä kaudella säännöllisesti pelanneista hänen maaliodottamansa on liigan paras. Käytän tästedes termejä yli- ja alisuorittaminen tässä yhteydessä, vaikka ne voivat olla hieman harhaanjohtavia. Kuten aiemmin jo totesin, on maailman parhailla maalintekijöillä tämä “ylisuorittaminen” melko tyypillistä. Salah on neljän Liverpool-kautensa aikana ylisuorittanut kolmesti ja kerran jäänyt maaleissa odottaman alle.

Salahin keskimääräisen laukauksen maaliodottama on 0,18 ja maaliin päätyneiden laukausten 0,47. Hän on laukonut ottelua kohden 3,8 kertaa, josta maalia kohti 2,0 kertaa. Maalipaikkoja hän saa ottelua kohden 3,0. Kaikki em. lukemat ovat Valioliigan parhaita. Salahilla on ollut aiemmin mainetta itsekkäänä pelaajana, joka hakee omaa laukaustaan viimeiseen asti – viis paremmista vaihtoehdoista vierellä.

Nyt on viimeistään aika ampua tämä myytti alas. Laukaisukohtaisen maalidottaman hipoessa 20 prosenttia ja maalipaikkojen tuuletukseen asti hyödyntäminen 32-prosenttisesti, vieläpä yhdistettynä liigan kärkipaikkaan maalisyötöissä ja luoduissa maalipaikoissa, ovat vakuuttavinta mahdollista todistusaineistoa äärimmäisen fiksusta ja tappavan tehokkaasta hyökkäyskolmanneksen supertähdestä.

Mohamed Salahin laukaukset Valioliigassa kaudella 2021-22 (tilanne 14.1.2022)
75 laukausta, 40 maalia kohti, 16 maalia (kolme rangaistuspotkua, joista kaksi maalia)
Punainen G = maali, musta pallo = laukaus kohti maalia, rasti = laukaus ohi

Liverpool kyllä rotatoi hyökkäyskolmikkoaan jonkin verran, mutta pelipaikat ovat silti huomattavasti pysyvämmät varsinkin Manchesterin Cityn karuselliin verrattuna. Salah odottaa rakenteluvaiheessa useimmiten oikealla sivurajalla (laitakaista) Trent Alexander-Arnoldin noustessa välikaistaa pitkin.

Hyvin tyypillinen murtautumismalli onkin tilanne, jossa Salah syöttää pallon väli- tai keskikaistalle jalkaan, lähtee itse diagonaalisuuntaiseen juoksuun kohti boksia ja saa pallon takaisin boksin reunalle, josta hän joko pyrkii ottamaan suoran laukauksen, harhauttamaan jalkansa vapaaksi tai syöttämällä vielä paremmalle maalintekoalueelle (keskelle pilkun ja maalivahdin väliin).

Kuten kartasta huomaamme, ei Salah lauo itse kaikkein parhaalta maalintekosektorilta kovinkaan paljon suhteessa kokonaismäärään. Egyptiläisen mukavuusaluetta on hyökkäyssuuntaan katsoen boksin oikea puolisko. Tältä kartassa kaikkein tiheimpänä rykelmänä näkyvältä alueelta otettujen laukausten maaliodottamat ovat välillä 0,10 – 0,30. Vertailun vuoksi keskeltä vitosen viivan tuntumasta otetut laukaukset antavat maalidottamaa yleensä väliltä 0,65-0,85. Rangaistuspotkun maaliodottamaksi InStat määrittää arvon 0,75.

Miksei Salah sitten pyri viimeistelemään vieläkin paremmilta alueilta? Eikö hänellä voisi tässä tapauksessa olla jo yli 20 maalia kasassa? Tuskin. Näemme tässä hyvän esimerkin, miksi asioita ei voi kuitenkaan lopulta typistää pelkiksi numeroiksi Excelissä. Jalkapallo on peli, jossa yhteen tilanteeseen vaikuttaa lukematon määrä asioita. Salahille, ja ennen kaikkea Liverpoolille optimaalisin alue operoida on juuri tuo oikea puolisko.

Salah ei tarvitse kuin ohimenevän hetken vasemman jalkansa vapauttamiseksi ja lyhyen latauksen päätteeksi pallo on takakulmassa (tai nykyään entistä useammin myös etukulmassa!). Salahin saadessaan pallon kyseisillä alueilla, joutuu vastustaja lähes aina tuplaamaan, tai jopa triplaamaan, hänet, jolloin vaarallisimmalta maalintekoalueelta vapautuu tilaa. Valioliigan syöttötilasto kertookin sitten loput.

2) Diogo Jota, 25, Liverpool

19 ottelua, 10 maalia. Maali joka 138. peliminuutti.

Wolverhampton Wanderers -nimisestä Portugalin futiskorkeakoulun haarakonttorista toissa syksyllä Liverpooliin hankittu hyökkääjä aiheutti monissa Valioliigaa ja etenkin Liverpoolia seuraavissa faneissa hämmästystä. Onko Diogo Jota riittävän hyvä pelaaja Liverpooliin? Miksi hän haluaa mennä istumaan penkille Salah-Mane-Firmino-kolmikon dominoidessa? Kysymyksiin on saatu vastaukset sangen lyhyessä ajassa ja ihmettelijät ovat kääntyneet ihastelijoiksi. Jürgen Klopp ei osta sikoja säkissä.

Pluspuoliseksi muodostuneesta Liverpool-urastaan huolimatta Jota saa edelleen ajoittaista kuraa maalipaikkojensa hukkaamisesta. Maine ei ole täysin tuulesta temmattu, joskin hyvin suuresti liioiteltu. Jota on pelannut Liverpoolissa 39 Valioliiga-ottelua ja tehnyt niissä 19 maalia eli osunut lähes joka toisessa ottelussa ja etenee tällä hetkellä liigan maalipörssin pääjoukon edessä eli kokonaistilanteen kakkosena. Viime kaudella hän osui liigassa Liverpoolille joka 127. ja tällä kaudella joka 138. peliminuutti. Täysin huipputason vertailun kestäviä lukemia, varsinkaan kun moni tuskin odotti Jotan roolista keskisektorin luotettavaa maalinsylkijää.

Jota on laukonut 2,6 kertaa ottelua kohden, (liigan 8.) josta 1,21 kertaa maalia kohti (liigan 7.). Maalipaikkoja hänelle on irronnut 2,0 per matsi (liigan jaettu 3.) ja ne hän on hyödyntänyt 27 prosentin tehokkuudella. Lukema on liigan huippuhyökkääjien vertailussa kovaa tasoa.

Saman tehokkuusprosentin osalta mainittakoot vertailun vuoksi kovan statuksen hyökkääjistä Michael Antonio (26%), Phil Foden (25%), Sadio Mane (23%), Raul Jimenez (20%) ja Harry Kane (13%). Sivulausessa mainittakoon myös liigan heikoimman viimeistelyprosentin omaava pelaaja, koska tässä kohtaa en voi ampua myyttejä alas: se on Timo Werner kahdeksan prosentin tehokkuudellaan.

Vaikken portugalilaiseen kohdistuneita tuhnuilusyytöksiä em. faktojen jälkeen lähes täysin hyväksykään, on hänen ottelukohtainen maaliodottamansa jonkin verran alisuorittamisen puolella, 0,64 todellisen maalikeskiarvon ollessa 0,53. Otantaa alkaa otteluiden muodossa olla jo sen verran, että asiassa uskaltaa esittää väitteen: Jotan viimeistelytaidossa on vielä kehittämisen varaa, varsinkin jos vertailukohdaksi otetaan Mo Salah. Korostan kuitenkin sitä, että Jotan numerot ovat erittäin hyvää tasoa – Salah on vain vertailukohtana totaalisen epäreilu kenelle tahansa tällä hetkellä.

Jürgen Kloppin tilanteessa ottaisin Jotan numerot ilolla vastaan. Portugalilainen on vasta 25-vuotias, loksahtanut Liverpoolin koneistoon erinomaisesti ja pääsee paikoille jatkuvasti. On siis täysin perustelua odottaa hänen maalitehtailunsa jatkuvan vähintäänkin samansuuntaisena loppukauden ajan.

Diogo Jotan laukaukset Valioliigassa kaudella 2021-22 (tilanne 14.1.2022)
49 laukausta, 23 maalia kohti, 10 maalia (0 rangaistuspotkua).

Jotan laukaisukohtainen maaliodottama on 0,21 eli kolme prosenttiyksikköä Salahin vastaavaa parempi. Ylläolevasta laukaisukartasta on helppo nähdä, miksi. Kun mainitsin aiemmin Salahin olevan selkeimmin lukittuna oikealle, ovat Jota ja Mane kolmikosta eniten paikkaa vaihtelevat tekijät. Jota pelaa paljon keskellä, kuten kartasta näemmekin. Mainittakoon, että myös Manen laukaisukartta on hyvin keskisektoripainoitteinen, mutta hän ottaa laukauksia paljon enemmän myös kaukaa ts. kartta näyttää enemmän haulikolla ammutulta. Osittain tämänkin vuoksi on Mane hukannut maalipaikkoja selvästi Jotaa ahkerammin tällä kaudella.

Jos Salahin laukaisukartta ei ollut kaikkein “puhtain”, mitä tulee kultaiselle maalintekoalueelle pääsyyn, alkaa Jotan grafiikka näyttää jo siltä, mitä jo nuorille kärkipelaajanaluillle opetetaan. Wolvesissa Jota pelasi enemmän laidoilla eikä ollut niin paljoa päättämässä hyökkäyksiä parhailta alueilta. Klopp on muovannut tilannetta hyvin erilaiseksi Liverpoolissa. Alla näemme Jotan vastaan kartan kaudelta 2020-21 Valioliigasta, jolloin mies laukoi vielä keskimäärin kauempaa ja vähemmän aivan keskisektorista.

Diogo Jotan laukaukset Valioliigassa kaudella 2020-21

Jotan todelliset kaukolaukausmaalit ovat sen sijaan meneillään olevalla kaudella vaivaisten 11,3 (xG 0,28)  ja 11,7 (xG 0,09) metrin mittaisia. Kaikki loput kahdeksan maalia ovat tulleet 8,8 ja 1,8 metrin välisinä laukauksina. Seuraavan kerran Liverpoolin ottelua katsoessasi ja Salahin tai Alexander-Arnoldin saadessa jalan auki, kiinnitä siis huomiota Jotan oikea-aikaisiin, teräviin juoksuihin kohti vitosen viivaa.

3) Jamie Vardy, 35, Leicester City.

16 ottelua, 9 maalia. Maali joka 147. minuutti.

Juuri kunniakkaan, nykytermeillä aikuisurheilijaiän saavuttaneen Jamie Vardyn tarina on kerrassaan upea ja viimeksi sitä avasi hienosti Jaakko Tiira tällä sivustolla.

Pureudutaanpa siis tämän juttuni hengen mukaisesti hieman tarkemmin Sheffieldin suuren miehen maalintekoon liittyviin numeroihin. Kuten Tiira omassa jutussaan totesi, on tästä kaudesta tulossa Vardyn seitsemäs peräkkäinen kaksinumeroisella maalimäärällä. Kolmella näistä kausista tuo lukema on alkanut kakkosella.

Vardy liitää selvästi maaliodottamansa yläpuolella tämän kauden osalta. Maaleja ottelua kohden on syntynyt 0,56 ja xG:tä 0,39. Summana tämä tarkoittaa miehen tehneen pyöreästi kolme maalia odottamaansa enemmän. Vardya ei voida kuitenkaan aivan kruunata samaan kuninkaallisten xG-ylisuorittajien kategoriaan kuin aiemmin mainittu Harry Kane: seitsemän Valioliiga-kautensa aikana on hän ylittänyt maaliodottamansa neljästi ja alittanut kolmesti. Viime kaudella mies teki 15 liigamaalia kerryttäen xG:tä 20 maalin edestä.

Tällä kaudella Vardy on laukonut ottelua kohden 2,0 kertaa, josta 1,06 kertaa maalia kohti. Maalipaikkoja on syntynyt keskimäärin 1,81. Maalipörssin podium-kolmikon vertailussa nämä lukevat siis jäävät sekä Salahista että Jotasta, mikä on joukkueiden välisen tasoeron ja hyökkäysuhkan puolesta hyvin ymmärrettävää.

Se, missä Jamie Vardyn suuruus todella tulee esiin, on maalipaikkojen hyödyntäminen: 31 prosenttia eli lähes joka kolmas maalipaikka on päätynyt tulostaululle. Vardy on siis lähes samassa lukemassa Salahin kanssa ja reilusti jo itsessään kovatasoista Jotaa edellä. Voidaan aivan hyvin sanoa, että mies pelaa tällä hetkellä uransa kylmäverisintä tarkka-ampujafutista vastustajan maalin läheisyydessä.

Vardyn maaliodottama laukausta kohden on melko vaatimaton 0,15 ja syntynyttä maalia kohdenkin vain 0,24. Vaikka aiemmin osoitinkin Salahin maalipaikkojen laadun olevan kaikkea muuta kuin matemaattisesti ihanteellista, on Vardyn vastaava tilasto vielä selvästi heikompaa tasoa.

Tähän toki vaikuttaa myös se, tosiasia että Salah on päässyt useamman kerran rangaistuspilkulle, kun taas Vardy, kumma kyllä, ei. Molempia herroja yhdistää sama tilanne: ei korkein mahdollinen maaliodottama, mutta liigan ehdotonta eliittiä oleva viimeistelytehokkuus. Tämä fakta siis nostaa molempien herrojen viimeistelytaidon arvon erittäin korkealle – puhutaan siis todennäköisyksien jatkuvasta uhmaamisesta, maalipyssyistä luokkaa primus inter pares.

Jamie Vardyn laukaukset Valioliigassa kaudella 2021-22
32 laukausta, 17 maalia kohti, 9 maalia (0 rangaistuspotkua).

Vardyn maalipaikkojen hieman vajaavaisen laadun (tai käännettynä: jäätävän viimeistelytaidon) näkee hyvin kartasta. Vain yksi maaleista on syntynyt vitosen viivan sisältä ja yhdeksästä maalista peräti seitsemän on lähtöisin yli 12 metrin etäisyydeltä. Vastahyökkäysmaaleja on kolme. Ero vaikkapa Jotan laukaisuprofiiliin on melkoinen.

Vaikka Vardy on huippuviimeistelijä, joka uhmaa todennäköisyyksiä, ei Brendan Rodgers varmasti tyydy täysin nykytilanteeseen. Kuten äsken osoitin, ei hän ole kuitenkaan jokaisella kaudella ollut tilastoihme (vrt. Kane), minkä vuoksi tämän kauden maaliodottamilla jatkuva tahti voi hyvin jossain vaiheessa kautta hiipua. Se, että minkä tahansa joukkueen ykköshyökkääjän maalipaikkojen laatua saadaan hinattua parempaan suuntaan, ei koskaan ole negatiivinen asia.

Valioliigan maalipörssin kärki kaudella 2021-22.

Tilanne 15.1.2022

Pelaaja  Maalit  xG yhteensä xG / laukaus Maalipaikoista maali %
Salah LIV 16 13 0,18 32%
Jota LIV 10 12 0,21 27%
Vardy LEI 9 6 0,15 31%
Dennis WAT 8 3,8 0,10 44%
Antonio WHU 8 10 0,16 24%
Ronaldo MUN 8 10 0,16 26%
Son TOT 8 7 0,19 40%
Smith-Rowe ARS 8 3,6 0,15 53%
Raphinha LEE 8 5,5 0,10 40%
Mané LIV 8 11 0,19 23%

 

Tuukka Kotimäki

Jalkapalloromantikon ja futiskoutsin hybridimalli. Mikään ei ole sattumaa…tilastodata-analyytikan mestari.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Back to top button