fbpx
Artikkelit

Kotimäki: Valioliiga näyttää maalisyöttöjen trendin nykyfutiksessa – Arsenal on luokkansa malliopilas

Arsenalin kaikkein kauimpaa vastustajan maalista lähteneellä maalisyötöllä on mittaa vaivaiset 21 metriä, on tutkinut Tuukka Kotimäki.

Jalkapallo muuttuu pelinä jatkuvasti. Jos yksittäistä 90-minuuttista voidaan täysin perustellusti kutsua 22 pelaajan väliseksi shakkiotteluksi, on sama ilmiö nähtävissä myös useamman vuoden ajanjaksolla lajin pelillisessä evoluutiossa.

Valmentajat, pelaajat, analyytikot ja monet muut huippufutiksen parissa toimivat miettivät joka päivä, kuinka heidän joukkueensa voittaisi enemmän otteluita. Tämä jatkuva analysointi johtaa uusien pelillisten trendien syntymiseen. Usein syntyy uusia hyökkäyspelin malleja, joita opitaan hiljalleen puolustamaan paremmin ja paremmin. Tämä taas ajaa ideoimaan jälleen uusia hyökkäyspelin innovaatioita. Kehä on jatkuvassa, loputtomassa liikkeessä.

Lajianalyysi kertoo paljon

Jalkapalloa voi pelata lukemattomilla eri tavoilla. Silti, vähämaalisessa pallopelissä kaikkia näitä yhdistää kaksi tärkeintä pelillistä tavoitetta: maalinteko ja maalinesto. Molemmista on nähtävissä selkeitä historiallisia kehityssuuntia pisteeseen, jossa huippufutis juuri nyt on.

Jokaisen huippujalkapalloa työkseen tavalla tai toisella käsittelevän tulisi tutustua lajin viimeisimpiin ns. ison kuvan analyyseihin. Yksi tuoreimmista on Palloliiton pelianalyysipäällikkö Henri Lehdon ja pelianalyysiasiantuntija Mauri Heinosen alkuvuodesta 2022 julkaisema Miesten kansainvälisen jalkapallon pelianalyysiraportti.

Raportissa viitataan mm. pelitilannemaaleja tutkineen Adam Davidsonin löydöksiin maalien syntytavoista. Maalit tehdään nykyisin suurimmaksi osaksi ns. kultaiselta maalintekoalueelta (golden zone), jossa xG eli maaliodottama on korkeampi kuin esimerkiksi kaukolaukauksissa. Sama trendi on toistunut useissa eri tutkimuksissa ja sen voidaan sanoa pätevän melko aukottomasti nykypäivän huippujalkapalloon.

Maalinteon ja -eston tärkeimmät alueet jalkapallossa. Lähde: Douglas Jakobsen

Davidson on tutkinut gradussaan myös maalisyöttöjä. Maalien tekeminen kaukaa tulevista keskityksistä tai läpisyötöistä on vähentynyt huomattavasti vuosien varrella. Nykyfutiksessa iso osa maalisyötöistä annetaan rangaistusalueen sisältä ns. maalisyöttöalueelta (assist zone). Tämä havainto korostui myös Davidsonin tutkittua Valioliigan maalisyöttöjä kaudelta 2020-21.



kuvalähde: Lehto, H.& Heinonen, M. 2022: Miesten kansainvälisen jalkapallon analyysi

Miksi edetä maalisyöttöalueelle?

Kuten todettua, jalkapallon uudet pelilliset trendit syntyvät aina siitä, että vanha ei enää toimi halutulla tavalla. Boksin puolustaminen on mennyt valtavasti eteenpäin; topparit ovat koko ajan vahvempia ja urheilullisempia, joten korkeat keskitykset ovat menettäneet tehoaan. “Rukous ilmaan”, toteaisi summassa nakattuja korisheittoja usein näin kommentoiva NBA-selostaja Kristian Palotie.

Myös selustan puolustaminen on kehittynyt. Puolustuspelaajat osaavat puolustaa takana olevaa tilaa koko ajan paremmin ja maalivahtien vastuu selustan puolustamisesta on nykyfutiksessa valtaisa – etenkin joukkueen pelatessa korkealla linjalla.

Maalisyöttöalueelle pääseminen on tietenkin kovemman työn takana verrattuna vaikkapa boksiin heitettävään korkeaan keskitykseen. Se on silti palkitsevaa.

Kun pallo saadaan jalkaan maalisyöttöalueelle, on pallolliseen aina reagoitava välittömästi tämän muodostaessa itsekin suoran maalintekouhkan. Tämä voi avata tilaa esimerkiksi etualuejuoksulle.

Maalisyöttöalueelta lähtevät syötöt ovat luonnollisesti erittäin lyhyitä, mikä lisää niiden perille päätymisen todennäköisyyttä merkittävästi. Palloa ei tämänkään vuoksi tarvitse nostaa läheskään aina ilmaan; valtaosa näistä syötöistä pelataankin kovina palloina maata pitkin. Syötön vastaanottajan ollessa myös jo valmiiksi hyvällä maalintekoalueella, on näistä syötöistä helpompi ottaa laukaus yhdellä kosketuksella.

Maalisyöttöalueelta aukeaa useita eri vaihtoehtoja, minne syöttää pallo edellyttäen, että liikkeet maalintekoalueille ovat kunnossa. Etualuetta puolustava pelaaja on monesti vaikean valinnan edessä puolustaako hänen ja etutolpan välistä tilaa vai takaviistoon annettavaa ns. cut-back syöttöä. Jos taas puolustava joukkue ylimiehittää etualueen ja cut-backin, on tyhjä tila usein takatolpalla. 

Suurin määrä Valioliigan maalisyötöistä tulee viiden prosentin kenttäalueelta

Kävin läpi tämän Valioliiga-syksyn kaikki maaliin johtaneet syötöt.

Kaikkien Valioliigassa syksyn 2022 aikana annettujen maalisyöttöjen lähtöpaikat
(tilanne MM-tauolla marraskuun lopulla 2022). Data: InStat

Sarjassa on annettu MM-kisataukoon mennessä yhteensä 302 maalisyöttöä.
Maalisyöttöalueelta näistä on annettu 77 eli 26% kaikista maalisyötöistä. Trendi on selvä tälläkin kaudella, kuten kuvasta nähdään. Perspektiiviä lukemaan saa kun toteaa kahden maalisyöttöalueen pinta-alan olevan noin viisi prosenttia koko kentän alasta.

Kuvasta nähdään myös, että maalisyöttöjä on annettu paljon boksin ulkopuolelta mutta hyvin läheltä sen rajaa, heti maalisyöttöalueiden vierestä. Tämä trendi tukee joukkueiden halukkuutta edetä maalisyöttöalueille.

Kun näiltä alueilta edetään muutama metri joko kohti kentän sivu- tai päätyrajaa, huomataan mielenkiintoinen, mutta ei juurikaan yllättävä asia; maalisyötöt katoavat lähes kokonaan. Sivu- ja päätyrajoilta boksiin lähtevät keskitykset alkavat olla lähestulkoon sukupuuton partaalla.

Maalisyöttöalueiden lisäksi maalisyöttöjä on annettu paljon myös boksin sisällä olevalta kultaiselta maalintekoalueelta. Kun lasketaan kaikki boksin sisältä lähteneet maalisyötöt, päästään jo 38 prosenttiin kaikista Valioliigasyksyn maalisyötöistä. Rangaistusalueen koko on muuten noin  yhdeksän prosenttia koko kentän alasta.

Omalta kenttäpuoliskolta annettuja maalisyöttöjä Valioliigassa on kertynyt vaivaiset 13 kappaletta, nelisen prosenttia koko potista.

Kuvasta huomataan maalisyöttöalueiden vahvan trendin lisäksi muutamia kiinnostavia asioita, joista ei tosin vielä voida “tieteellisiä” johtopäätöksiä tehdä. Ne menevät kuitenkin ainakin allekirjoittaneen seurannan alle sarjan kevätkaudeksi.

Laita nämä maalisyöttöalueet seurantaan

Vasemmalla maalisyöttöalueella on tapahtunut toimintaa selvästi oikeaa enemmän sisempänä boksia. Myös vasemman maalintekoalueen päätyrajan läheiset neliöt ovat olleet oikeaa puolta tehokkaammassa käytössä.

Boksin ulkopuolelta katse kiinnittyy odotetusti kymppialueeseen / ylätaskuihin. On huomautettava, että kyseiset alueet eivät koskaan ole kiinteitä niiden määräytyessä aina vastustajan linjojen sijainnin mukaan. On kuitenkin lupa olettaa kartassa näkyvien 16,5-30 metrissä olevien rykelmien syntyneen enimmäkseen vastustajan puolustuslinjojen edestä annetuista maalisyötöistä.

Kuten Lehto ja Heinonen Davidsonin löydöksiin viitaten raportissaan totesivat, annetaan näiltä alueilta selvästi eniten ns. kakkossyöttöjä eli maalisyöttöön johtavia syöttöjä. Alue on kuitenkin merkityksellinen myös suorissa maalisyötöissä, joskaan ei lähellekään maalisyöttöalueiden veroinen. Sama trendi on havaittavissa myös Davidsonin kauden 2020-21 Valioliigan löydöksissä.

Erillisenä huomiona tämän kauden kymppialueesta nähdään hyökkäyssuuntaan katsoen vasemman ylätaskun korostuminen maalisyötöissä. Syy tälle menee hieman arvailuksi, mutta vahva aavistukseni on oikeajalkaisten pelaajien hakeutuminen tuolle alueelle, joka on heille edullinen sekä suoran laukauksen että läpisyötön suhteen.


Joukkueiden välillä isoja eroja

Suhteellisesti eniten maalintekoalueilta (assist zones) ja rangaistualueelta (boksi) maalisyöttöjä antaneet joukkueen syksyn 2022 Valioliigassa. Data: InStat
Lihavoidulla kunkin kategorian viisi korkeinta lukemaa.

Joukkue Maalisyötöt % maalisyötöistä assist zonelta % maalisyötöistä boksin sisältä
Man City  32 16%  28%
Arsenal  25 32% 52%
Liverpool  22 32% 50%
Tottenham 22 23% 32%
Leicester  17 41% 59%
Newcastle  17 29% 41%
Fulham 15 33% 40%
Man Utd 15 20% 27%
Bournemouth 14 43% 57%
Leeds 14 14% 36%
Brentford 13 23% 46%
Crystal Palace 13 23% 23%
Chelsea 12 25% 25%
Southampton 11 45% 45%
Brighton 11 18% 36%
Aston Villa 9 67% 67%
Everton  8 0% 25%
West Ham  7 14% 43%
Wolves 6 17% 33%
Nott. Forest 5 0% 20%


Vaikka koko sarjan laajuinen iso kuva on tälläkin kaudella nykytrendin mukainen, löytyy joukkueita erillään tarkastellessa isojakin eroja.

Pep Guardiolan Manchester Cityä ja hänen oppipoikansa Mikel Artetan Arsenalia pidetään monissa puheissa hyvin samankaltaisina joukkueina eikä väite suoranaisesti väärin olekaan. Syksyn kahden kuningasjoukkueen maalisyöttötrendeistä löytyy kuitenkin merkittävä ero.


Tunnistaisitko kartoista, kumpi on kumpi?

Ylempi kartta on Manchester Cityn, joka hakee ratkaisusyöttöjä maalisyöttöalueiden lisäksi myös huomattavan kaukaa keskikentältä. Kevin De Bruyne on kenties maailman paras syöttäjä, jota ei tarvitse saada maalisyöttöalueelle tuhojen aikaansaamiseksi. Cityn maalisaldo puhuu puolestaan: sille toimii mainiosti tämänkaltainen monipuolinen lähestysmistapa. 

Oikeanpuoleinen Arsenalin kartta on taas todellista herkkua nykytrendien nimeen vannoville. Arteta on lajianalyysinsä lukenut – Arsenal on todellinen mallioppilas. Kaikkein kauimpaa vastustajan maalista lähteneellä maalisyötöllä on mittaa vaivaiset 21 metriä! Tykkimiesten pelaamiselle on leimallista linja kerrallaan eteneminen, aina viimeiseen syöttöön saakka. Kolmikko Ødegaard, Saka ja Martinelli hallitsevat kyseistä karttaa.

Arsenalin kohdalla onkin mielenkiintoista nähdä, muuttuvatko asiat tämän ilmiön suhteen. Muut joukkueet ovat sen trendistä varmasti tietoisia, joten he saattava alkaa muuttaa puolustamistaan entistä enemmän boksia tukkimalla. Silloin punnitaan nuoren Arsenalin reagointikyky.

Maalisyöttötaulukosta nousee esiin muutamia yllättäviäkin joukkueita, kuten Southampton, Bournemouth ja Aston Villa, joiden maaleista todella merkittävä osa on tarjoiltu boksin sisältä. Näiden joukkueiden kohdalla on kuitenkin huomionarvoista melko pienet kokonaismaalimäärä, minkä vuoksi jätän heidän niin sanotusti seuranta-asteelle.

Brendan Rodgersin Leicester Cityn alkukausi ei ole ollut helppo. Kuten jo alkukaudesta totesin 
ei ongelma ole hyökkäyspään suorittamisessa. Ketut ovat tehneet maaleja mukavasti ja todella kovalla prosentilla boksin sisältä syöttäen.

Leicester Cityn maalisyötöt Valioliigassa syksyllä 2022. Data: InStat

Toisenlaisena ääripäänä tässä ilmiössä voidaan nostaa esiin Everton, joka ei ole syöttänyt vielä ainuttakaan maalia maalisyöttöalueelta tällä kaudella. Vaikka sinne pääsy ei ole automaattinen avain onneen, ei siitä varmaan haittakaan pahoista maalinteko-ongelmista kärsivälle Evertonille olisi.

Evertonin maalisyötöt Valioliigassa syksyllä 2022. Data: InStat

Mitä seuraavaksi?

Haluan lopuksi korostaa, että joukkueiden välistä paremmuutta ei automaattisesti määritä se, kuinka paljon he pääsevät maalisyöttöalueille. Paljon riippuu joukkueen pelaajatyypeistä ja pelitavasta.

Nykyfutiksen iso kuva on kuitenkin kiistaton. Ottelut ratkaistaan rangaistusalueilla ja vielä ensisijaisesti kultaisilla maalintekoalueilla, jonne pääsylipun lunastaa kaikkein parhaiten maalisyöttöalueen kautta.

Seuraavia trendejä on kiehtovaa odotella. Nyt on jo nähtävissä sitä, että joukkueet ovat parantaneet puolustamistaan tilanteissa, joissa pallo pelataan maalisyöttöalueelle.

Etualue, cutbackit ja taka-alue on puolustettu hyvin pois. Tästä seurauksena on nähty mm. “Sink the opponent” -strategiaa, jossa pallo pudotetaan maalisyöttöalueelta takaisin alaspäin ja pyritään keskittämään boksiin vastustajan nostaessa linjaansa. Peli kehittyy. Shakkiottelu ei lopu koskaan.

Lähteet:

Lehto, Henri & Heinonen, Mauri (2022) Miesten kansainvälisen jalkapallon analyysi

Davidson, Adam (2021). Investigating the locality and characteristics of open-play goals and preceding actions in the English Premier League 2020/21; implications for representative learning design in a constraints-led approach. University of Gloucestershire School of Sport and Exercise

Tuukka Kotimäki

Jalkapalloromantikon ja futiskoutsin hybridimalli. Mikään ei ole sattumaa…tilastodata-analyytikan mestari.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Back to top button