fbpx
Artikkelit

Seppinen: Uuden jyvän löytänyt maalitykki, uusi ykkös-Bruno ja heräilevä pallotaituri – Pelaajapoiminnat viikonlopun kierrokselta Valioliigassa

Valioliigan viikonlopun kierroksella iso peli oli Anfieldilla, mutta muuallakin tapahtui. Brittifutis.com tekee muutaman kiinnostavan pelaajanoston viikonlopun kierrokselta.

1) Mohamed Salah

Liverpool voitti kiihkeässä superottelussa Manchester Cityn lukemin 1–0. Ottelun hahmo oli Mohamed Salah, joka viimeisteli voittomaalin.

Salah on ollut alkukaudella ihmisten huulilla, koska hän on aloittanut sesonkinsa viime kausiin peilattuna tehottomasti. Valioliigassa hän on pelannut nyt yhdeksän peliä, joissa hän on tehnyt kolme ja syöttänyt kolme maalia.

Salah on pelannut alkukaudella 4-3-3-ryhmityksessä entistä enemmän oikealla laidalla. Hän ei ole kyennyt luomaan itse itselleen maalipaikkoja tai hakeutumaan niihin viime vuosien tapaan. Viime kierroksilla roolin muutos takaisin keskemmälle on auttanut.

Manchester Cityä vastaan Salah aloitti Jürgen Kloppin suosimassa 4-3-3-ryhmityksessä kärjessä. Roberto Firmino ja Diogo Jota pelasivat hänen sivustoillaan, mutta käytännössä liikkuivat paljon kymppialueelle pelinrakentelun tueksi.

Kun Salah pelasi piikissä, hänen räjähtäviä ominaisuuksiaan käytettiin jälleen erinomaisesti hyväksi erityisesti vastaiskuissa. Alkukauden haasteet näkyivät parissa ensimmäisessä mainiossa maalipaikassa, joista Salah laukoi ohi. Viime vuosien Salah olisi sijoittanut kummastakin paikasta pomminvarmasti pallon alanurkkaan.

Toisella puoliajalla Klopp teki ryhmitykseensä muutoksia. Kun Darwin Nunez tuli kentälle, Liverpool siirtyi muotoon 4-4-2, jossa Salah pelasi uruguaylaiskärjen parina. Klopp on kokeillut systeemiä joissain Mestarien liigan peleissä aiemminkin tällä kaudella.

Nunez on perinteisempi ysipaikan pelaaja kuin Bayern Müncheniin siirtynyt Sadio Mane tai valeysimäinen Firmino. Vaatii aikansa ja sopeutumisensa, että hänen ja Salahin yhtäaikainen kentälle mahduttaminen tuo kummastakin tehot irti. Nyt ratkaisu vaikuttaisi löytyneen 4-4-2-muodosta.

Kun pelin palat loksahtavat hyökkäyspäässä kohdalleen, Liverpoolilla on huima kalusto, vaikka Luis Diaz on pudonnut valitettavasti sairastuvalle. Salah, Nunez, kuumavireinen Firmino ja Jota tarjoavat Kloppille erilaisia taktisia mahdollisuuksia.

Kun Alissonin upea pitkä avaus ja Cityn laitapakin Joao Cancelon heikko puolustaminen vapauttivat Salahin toisella puoliajalla läpiajoon, hän ei enää erehtynyt. Helpotuksen ilme huokui kasvoilta, kun egyptiläistähti teki voittomaalin.

Salah olisi iskenyt toisenkin ja naulannut voiton hyvissä ajoin, mutta Nunez ei syöttänyt hänelle tyhjään maaliin, vaan sortui itsekkääseen ratkaisuun. Aiemmin tällä kaudella Nunez hölmöili suoran punaisen kortin ja kolmen ottelun pelikiellon. Nuori hyökkääjä maksaa oppirahoja kovalla kädellä.

Salahin itseluottamus on ollut koetuksella, mutta roolin muutos keskemmälle, hattutemppu Mestarien liigassa viikolla Rangersin verkkoon ja voittomaali Cityä vastaan voivat avata hanat taas toden teolla.

2) Bruno Guimaraes

Newcastle haki maalittoman tasapelin Manchester Unitedin vieraana Old Traffordilta. Se oli kelpo tulos hyvävireiselle joukkueelle, jonka ote siirtyi pelin edetessä yhä enemmän puolustamiseksi.

Newcastle on pelannut viisi peräkkäistä ottelua tappioitta, ja se on ylipäätään hävinnyt koko kaudella vain yhden pelin – vieraissa Liverpoolille. Alkuohjelma on ollut verrattain helppo, mutta Newcastle on myös napsinut pisteitä Manchester Cityn ja nyt Manchester Unitedin kaltaisia suurseuroja vastaan.

Hyvät tulokset perustuvat joukkuepeliin, etenkin puolustamiseen ja selviin hyökkäysmalleihin. Yksilötasolla suurimman tähden roolin on sementoinut Bruno Guimaraes.

Manchester Unitedia vastaan tapahtui ”kahden Brunon kohtaaminen” – monen mielestä Guimaraes on ottamassa niskalenkkiä United-kollegastaan Fernandesista, ja väitteelle on perusteensa.

Guimaraes loistaa Eddie Howen suosimassa 4-3-3-ryhmityksessä keskikentän kolmion keskellä. Uurastaja tekee valtavan määrän töitä ylös ja alas. Guimaraes loistaa pelin eri osa-alueilla. Hän rytmittää peliä, taklaa, riistää pallon, luo maalipaikkoja ja nousee itse viimeistelemään maaleja.

Guimaraes on tehnyt tällä kaudella kaksi ja syöttänyt yhden maalin seitsemässä ottelussa. Se ei ole huima saldo, mutta parantuu vielä varmasti, ja Guimaraesin arvo näkyy monissa muissa peliteoissa kuin konkreettisissa tehoissa.

Guimaraes on joukkueensa aktiivisin taklaaja (3,9 kertaa peliä kohti), ja hän voittaa taklauksensa hurjalla yli 81 prosentin onnistumistakuulla. Guimaraes on jakanut Kieran Trippierin jälkeen joukkueestaan toiseksi eniten avainsyöttöjä, mikä kertoo hänen arvostaan ja aktiivisuudestaan kentän yläkolmanneksella.

Intohimoiset Newcastle-fanit ovat rakastuneet omaan Brunoonsa, eikä syyttä. Guimaraesin kunnossa pysyminen on kaikki kaikessa maailman rikkaimman jalkapalloseuran tämän kauden menestyshaaveille.

3) Mason Mount

Chelsean kymppipaikan taituri ei tehnyt tai syöttänyt kauden seitsemässä ensimmäisessä ottelussa maaliakaan, mutta kahdella viime kierroksella on alkanut tapahtua.

Viimeistä edeltävänä viikonloppuna Mason Mount syötti kaksi maalia, kun Chelsea voitti Wolverhamptonin. Viikonloppuna Mount itse teki kaksi maalia, kun Chelsea päihitti Aston Villan lukemin 2–0.

Mountin heräileminen lupaa hyvää Chelsealle. Mount on Conor Callagherin, Kai Havertzin ja muiden pallotaitureiden tapaan pelaaja, joka nauttii Graham Potterin saapumisesta Länsi-Lontooseen. Aistikas murtosyöttöjen taitaja on elementissään maata pitkin virtaavassa lyhytsyöttöpelissä.

Chelsean tehot ovat olleet viime vuosina hieman liiankin paljon kymppipaikalla viihtyvän Mountin varassa. Mount on jakanut erikoistilanteet ja tehnyt itsekin vapaapotkuista hienoja maaleja, kuten viikonloppuna Villa Parkilla. Erinomainen potkutekniikka on kylvänyt muutenkin tuhoa vastustajien kannalta.

Kun ykköskärjet Romelu Lukakun ja Timo Wernerin johdolla ovat flopanneet viime vuosina, Mount on ollut Chelsean tehokkain pelaaja, mikä ei ole optimaalinen tilanne. Nyt näyttää paremmalta, sillä Pierre-Emerick Aubameyang, Raheem Sterling ja Kai Havertz ainakin jossain määrin keventävät taakkaa harteilta.

Chelsean kokoonpano on muutenkin jopa todella laaja ja laadukas. Callagher on nousemassa Potterin alaisuudessa isoon rooliin. Monessa muussa joukkueessa hyökkäyspeli rakentuisi Christian Pulisicin, Hakim Ziyechin ja Armando Brojan kaltaisten pelaajien varaan, jotka saavat toden teolla taistella paikastaan jopa vaihtopenkillä Chelseassa.

Mount on joka tapauksessa toisen oman kasvatin Reece Jamesin tapaan nyky-Chelsean kasvot – nöyrä joukkuepelaaja ja pelitapasimerkki, joka tekee ratkaisuja sen mukaan, mitä peli pyytää.

Alkukausi on ollut Chelsean sekavassa kokonaisuudessa haastava, mutta Mount nousee hiljalleen takaisin loistoonsa – sitä mukaa, kun Chelsea parantaa Potterin alaisuudessa virettään ja laittaa osaltaan sarjan kärkitaistelua entistä kimurantimmaksi.

Lari Seppinen

Kolme vuotta Englannissa Sanoman kirjeenvaihtajan hommissa kerrytti paikan päällä 150 ottelun ja 59 eri stadionin kokemuksen brittifutiksesta. Entinen Myllykosken Pallon tiedottaja. Aina kynä kädessään.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Back to top button