fbpx
Artikkelit

Kotimäki: Qatarin kisat ovat läpimädät – Jürgen Klopp puhuu kuitenkin asiaa

Liverpool-manageri tekee tärkeän pointin MM-kisapelaajien asemasta ja heihin kohdistuvasta paineesta, kirjoittaa Tuukka Kotimäki.

Qatarin MM-kisoihin on aikaa reilu viikko. MM-lopputurnaus on totuttu näkemään maailman futisväen neljän vuoden välein toistuvana, kerta toisensa jälkeen innolla odotettuna kuukauden mittaisena juhlana. Tällä kertaa juhlatunnelma ja innokas odotus ovat kuitenkin isolla osalla futisihmisistä tipotiessään – eikä ihme.

Katsoessaan kisojen eettisyyttä mistä kulmasta hyvänsä, eivät ne kestä päivänvaloa. Qatar 2022 -brändin alle mahtuu niin monenlaista suhmurointia, ihmisoikeusrikkomuksia ja jälkien peittelyä, että keskivertokansalainen putoaa laskuista. Tiivistin kisojen kenties oleellisimmat epäkohdat lyhyeen, viime viikolla julkaisemaani twiittiketjuun.

https://twitter.com/tkotimaki/status/1587463190069350402?s=20&t=wBWDjzkCn1tP0D8t7YOsqw


MM-kisat ovat aina massiivinen estradi isäntämaalle, joka saa maailmanlaajuista näkyvyyttä ja toivoo sen kasvattavan maan vetovoimaa ja brändiä. Järjestäjät toivovat näkevänsä tuhansittain kisapaikkoja ja maan muita nähtävyyksiä hehkuttavia somepostauksia ja uutisjuttuja. Mitä enemmän näitä tulee julkisuuden henkilöiltä, sen parempi järjestäjälle. MM-kisat ovat läpi vuosikymmenten olleet maailman suurin ja kallein matkailumainos.

Kohta alkavissa kisoissa sävyn uskotaan, ja toivotaan kuitenkin olevan hyvin erilainen. Kisoihin matkaavat turistit varmasti pohtivat, kehtaavatko postata Instagramiin hehkutuskuvia stadioneilta tai aurinkoisilta hiekkarannoilta. Se, että heillä on ainakin painetta pohtia tätä, on mielestäni täysin oikein. Matkustamalla Qatariin tuet taloudellisesti ihmisoikeuksia sortavaa koneistoa. Instagram-julkaisua koskevan pohdinnan sijaan vastaavan kysymyksen tulisikin koskea kisoihin reissaamista ylipäätään.

Samaa eettistä pohdintaa tulisi käydä myös yrityksissä ja maiden lajiliitoissa. Näissä instansseissa ei ole kyse kuin siitä, onko valmis toimimaan suoraselkäisesti antamalla tukensa ihmisoikeuksille, vaikka se hieman lompakossa tuntuisikin. Yhdenkään yrityspomon tai edes maan futisliiton johtohenkilön ei ole pakko Qatariin matkustaa. Pelit saadaan pelattua ilmankin.

Jürgen Kloppin perusteltu viesti

Niin, ne pelit. Peli. Jalkapallo. Kisat tullaan kaikesta huolimatta järjestämään. Ruskea uloste on jo osunut tuulettimeen sen tosiasian suhteen.

Onkin olemassa ainakin yksi ryhmä, jolle tulee antaa työrauha ja ymmärrystä Qatarissa toimimiseen: pelaajat ja heidän taustatiiminsä. Ihmisryhmä, jonka osaa ei Qatarin kisojen suhteen voi kadehtia.

Liverpoolin manageri Jürgen Klopp piti viime viikolla pitkän, kloppomaisen monologin kisojen merkityksestä pelaajille. Hän vaati heille työrauhaa.

– Katson asiaa jalkapallon näkökulmasta, enkä pidä siitä, että pelaajat joutuvat tilanteisiin, joissa heidän odotetaan lähettävän viestiä epäkohdista, Klopp sanoi.

– Jos et lähetä viestiä, olet heidän puolellaan. Se on turnaus. Pelaajat menevät sinne pelaamaan ja tekevät parhaansa maalleen.

Asiasta on helppo olla samaa mieltä.

https://twitter.com/AnfieldWatch/status/1588659856659009537?s=20&t=-RkoYow57XqHIC6N-FAHRw

Laittakaamme itsemme pelaajien asemaan

Jalkapalloilijan ura on lopulta suhteellisen lyhyt ja mahdollisuudet osallistua kilpailullisista turnauksista siihen himotuimpaan erittäin rajalliset. Qatarissa kirmaa pelaajia, joille tämä MM-lopputurnaus tulee olemaan uran ensimmäinen ja viimeinen.

On myös pelaajia, joille kisat ovat hyvin todennäköisesti upean uran viimeinen mahdollisuus voittaa se halutuin: MM-kulta. Nimet Cristiano Ronaldo ja Lionel Messi soittanevat kelloja. Suodaan se heille.

Onko MM-pokaalin nostaminen arvokkaampi asia kuin siirtotyöläisen elämä? Ei tietenkään. Pelaajat ovat kuitenkin syyttömiä FIFA:n sikailuun ja Qatarin tilanteeseen. He ovat huippu-urheilijoita, joiden elämää rytmittää jalkapallo ja sille aivan kaikkensa antaminen. Voiko jalkapalloilijaa syyttää tai moralisoida, mikäli hän ei ole valmis pitämään (vähintään) kahdeksan vuoden tauon MM-futiksesta? Mielestäni ei.

Vaikka Klopp ei tällekään kannanotolle juuri lämmennyt, ovat Englannin tähtihyökkääjä Harry Kane ja yhdeksän muuta maajoukkuekapteenia jo ennen kisoja ilmoittaneet kantavansa saatenkaariväristä kapteeninnauhaa. Erinomaista!

Myös jokainen kisojen aikana tapahtuva pelaajan tai joukkueen ulostulo Qatarin tilanteesta on asia, jota tervehdin suurella ilolla. En kuitenkaan usko, että pelaajien kannanottoja nähdään seuraavana kuukautena jonoksi asti. 

Syy ei tule olemaan siinä, että pelaajat eivät välitä, vaan siinä, että MM-lopputurnaus on urheilullisesti brutaali kuukausi, jolloin henkinen ja fyysinen hermopaine ovat alusta loppuun asti kirkkaanpunaisella. Kaikki pelisuoritukseen liittymätön pyritään minimoimaan, eikä pelaajia voi siitä tuomita. Sitä paitsi, halusivat pelaajat tai eivät (uskon jälkimmäiseen), tulevat aika monet haastattelukysymykset koskemaan muuta kuin pelisuoritusta.

Peli ei ole vielä menetetty

Jälkiviisaus on helppoa; Qatarin tilanteesta olisi pitänyt pitää ääntä paljon aiemmin ja paljon enemmän.

Kuten Tim Sparv hienosti Players Tribunelle kirjoitti, emme saa olla hiljaa. Vielä ei ole myöhäistä. “FIFA ja Qatar rakastaisivat, jos olisimme hiljaa. Olkaamme siis äänekkäimpiä kuin koskaan”. Olen samaa mieltä ja odotan muun muassa median, futisihmisten, eri järjestöjen ja julkisuuden henkilöiden käyttävän Qatarin ikkunaa positiivisella tavalla hyväkseen.

Kloppin monologissa oltiin vahvasti kiinni menneessä. Ikään kuin Qatarin ongelmille ei enää olisi mitään tehtävissä. Tästä olen eri mieltä. Kisat kyllä pidetään, mutta muutos on aina mahdollista, joskin hidasta. Pidetään siis ääntä, mutta annetaan pelaajien lähtökohtaisesti pelata. Ei kuumoteta heitä, kuumotetaan FIFA:a ja Qatarin sortokoneistoa.

Jos siis pelaaja ilakoi voitto-ottelun jälkeisessä haastattelussa matsin olleen upea ja stadionin tunnelman mahtava, se hänelle suotakoon. Ei aleta sen sijaan kysymään “entä ihmisoikeudet” -kysymyksiä.

Yrittäkäämme ymmärtää tapahtuman urheilullista merkitystä yksilöille, jotka ovat uhranneet koko elämänsä lajille ja joiden niskassa on jo pelkistä urheilullisista paineista koostuva superraskas lasti.

Tuukka Kotimäki

Jalkapalloromantikon ja futiskoutsin hybridimalli. Mikään ei ole sattumaa…tilastodata-analyytikan mestari.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button