fbpx
ArtikkelitValioliiga

Liverpool kuhisee mestaruusjuhlia odotellessa – ”Skandinaavit matkustavat kaupunkiin jopa viikonloppuisin jolloin ei pelata”

Pauli Loukola vieraili 1980-luvun haamuja selättävässä Liverpoolissa. Skandinaviavaikutteet näkyvät jopa liverpoolilaisten kutsumanimessä.

Liverpoolin lauantai-ilta on vähintään eloisa. Tuuli puskee Mersey-joen rannalla taukoamatta ja vettä piiskoo vasten kasvoja. Paikalliset suuntaavat t-paidoissaan ja minihameissaan kohti Concert Squarea, joka on Liverpoolin yöelämän keskus.

Tunnelma on iloinen, Liverpool tunnetaan vastaanottavana kaupunkina. Saan tosin kuulla, että kenkäkoodi baareihin on vielä tiukempi kuin Englannin useissa suurkaupungeissa. Uusissa Niken Air Jordaneissa ei ole asiaa sisään. Valkoisia kenkiä ei hyväksytä.

Liverpool Football Club juhli viimeksi Englannin mestaruutta kauden 1989-90 päätteeksi. En ole elänyt 80-lukua, mutta voin kuvitella, että hyvin samanlainen musiikki pauhasi kuin nykyään monissa Liverpoolin baareissa. Paha työttömyys vallitsi silloin kaupunkia. Nykyisin Liverpool on paremmassa tilanteessa. Jalkapallokentällä kaupungin ylpeyden saavutukset ovat silti jähmettyneet suurilta osin 80-luvulle.

Nyt Liverpool on kuitenkin lähellä ottaa ison askeleen pois menneisyydestä ja kohti tulevaisuutta. Anfieldin kentällä edetään modernisti. Liverpool on loppusuoralla kohti Valioliigan mestaruutta.

”Olen hiljaa luottavainen. En kuitenkaan uskalla sanoa sitä ääneen, ennen kuin nostamme pokaalin”, keskustan Adidas-liikkeen työntekijä Jack, 24, sanoo paksulla Scouse-aksentillaan.

Alle kolmekymppiset Liverpoolin kannattajat eivät ole koskaan nähneet seuran nostaneen Englannin mestaruuspokaalia, joten varovaisuus suotakoon.

Liverpoolin fanikaupassa jututtamani skandinavialais-englantilaisen perheen poika Cassius, 11, on huomattavasti luottavaisempi ja uskoo jo varmasti Liverpoolin mestaruuteen. Englannissa syntyneen pojan vanhemmat ovat Ruotsista ja Tanskasta, mutta he päättivät muuttaa Englantiin kannattamansa Liverpoolin perässä.

Toisaalla Jack vakuuttaa, että myynti käy Adidaksen kaupassa todella hyvin ja Liverpool kaupunkina sen kuin hehkuu Liverpoolin esitysten myötä.

”Skandinaavit matkustavat kaupunkiin jopa viikonloppuisin jolloin ei pelata. Liverpoolin menestys houkuttaa kaupunkiin turisteja muunkin kulttuurin kuin vain jalkapallon perässä. Erityisesti Kaakkois-Aasiasta ja Skandinaviasta matkaa paljon ihmisiä. Viisi vuotta sitten vieraat olivat lähinnä vain irlantilaisia.”

Jack näkee turistien buumin työssään Adidaksen liikkeessä.
Cassius vierailemassa skandinavialaisten vanhempiensa kanssa Liverpoolin keskustan myymälässä.

”Olemme scousereita, emme englantilaisia”

Liverpool kaupunkina on aina ylisuorittanut kokoonsa nähden. Se on ollut historian saatossa tärkeä satamakaupunki. Sen jälkeen The Beatles ja Liverpool FC ovat varmistaneet kansainvälisen huomion musiikin ja jalkapallon kehtona.

Kaikkein huomattavin piirre paikallisissa on kuitenkin aksentti. Asema satamakaupunkina ja läheisyys Irlantiin sekä Walesiin on taannut, että Liverpool oli kielten sulatusuuni. Seurauksena liverpoolilaisten puheesta on vaikea ottaa selvää. Trent Alexander Arnold ja Curtis Jones muodostavat ykkösmiehistön nykyisen Scouser-edustuksen.

Scouse-termi on lyhennetty sanasta lobscouse. Tämä puolestaan on käännetty norjan kielen sanasta lapskaus. Lukuisat norjalaiset kalastajat valmistivat Liverpoolin satamassa paikallista pataruokaansa aikoinaan, ja liverpoolilaiset ottivat siitä muunnoksen kutsumanimekseen.

Liverpool on kaupunkina helppo ottaa haltuun. Ydinkeskusta Lime Streetin juna-asemalta alaspäin kohti Mersey-jokea on todella tiivis ja väliin mahtuu ostoskeskukset, The Beatles -henkiset baarit ja jo mainittu Concert Square. Liverpoolia ja Manchesteria verrataan kaupunkeina usein hyvin samankaltaisina. Liverpoolin keskusta on kuitenkin huomattavasti siistimpi. Leveät kävelykadut, taivaalla huutavat lokit ja autottomuus keskuskaduilla tekevät satamakaupungista helppokulkuisen. Manchester on paljon vilkkaampi ja keskusta levittäytyy isommalle alueelle.

Hyvin pian keskustan alueelta poistuessa tyyli muuttuu. Anfieldin ja Goodison Parkin ympäristö on rivitaloa toisen perään. Kujat muuttuvat hetkessä pimeämmiksi.

Politiikka näkyy lauantai-illassa. DJ soittaa elektronista musiikkia pienimuotoisessa katujuhlassa ja protestoijat käskevät vallassa olevia konservatiiveja painumaan…pois. Taas kerran työväenluokkaisuus paistaa selvästi katukuvassa.

Liverpool on kokenut usein poliittisesti, erityisesti Margaret Thatcherin pääministerijakson aikana, omasta mielestään syrjintää. Kaupunkiin ei ole investoitu tarpeeksi Iso-Britannian toimesta.

Tästä kumpuaa usein kuultu ajattelutapa ”We’re not English, we’re Scouse.”

Alkaako tästä 70- ja 80-luvun kaltainen Liverpoolin dominointi?

”Olemme kulkeneet täyden kierroksen. Pystyn hyvin näkemään, että Liverpool FC alkaa taas dominoimaan englantilaista jalkapalloa 70- ja 80-luvun tyyliin”, Jack hymyilee.

Seuralegenda Kenny Dalglish oli viimeinen manageri, joka onnistui johtamaan Liverpoolin mestaruuteen. Sitä ennen vuosina 1974-83 Bob Paisley tuli tunnetuksi seuran menestyksekkäimpänä managerina. Entinen Liverpoolin kapteeni ja valmentaja Paisley voitti managerina silloisen Euroopan Cupin kolme kertaa. Tähän on sittemmin pystynyt vain Carlo Ancelotti ja Zinedine Zidane. Paisleyn aikana Liverpool voitti muun muassa myös Englannin mestaruuden kuudesti, UEFA Cupin ja UEFA Super Cupin.

Nyt Jürgen Kloppin miehistö kapteeni Jordan Hendersonin vetämänä on matkalla kohti seurahistorian ensimmäistä Valioliiga-mestaruutta. Mainitsemisen arvoista on, miten brittiläisiä tai irlantilaisia Liverpoolin kipparit ovat olleet. Sami Hyypiä on yhä ainut sumujen saarten ulkopuolinen Liverpoolin kapteeni.

”Virgil van Dijk tai Henderson on suosikkipelaajani nykyjoukkueesta. Henderson on todellinen työn sankari. Häntä pitäisi arvostaa tässä maassa paljon nykyistä enemmän. Saatan olla puolueellinen näkökulmallani, mutta arvostan hänet todella korkealle.”

11-vuotias Cassius pitää enemmän taidokkaasta Egyptin prinssi Mo Salahista. Liverpoolin fanikaupassa kukaan pelaajista ei nouse selkeästi toisen edelle.

Pelipaidoissa vilahtelee lähes kaikkien pelaajien nimiä ja esimerkiksi leikkihahmoja tai pieniä tauluja on esillä suurimmasta osasta pelaajista. Joukkue on täynnä onnistujia.

Evertonin kausikorttilainen Jack Handley haluaa nähdä sinisten estävän paikallisvastustajan voittavan Valioliigan Goodison Parkilla. Hän ei ole nähnyt Evertonin päihittävän Liverpoolia aikoihin Goodisonilla, mutta ei halua Liverpoolin kannattajien pääsevän käsiksi lippuihin, edes järjettömään hintaan. Tulosten mennessä sopivasti on Liverpoolilla mahdollisuus varmistaa mestaruus jo 16.3.2020 Evertonin vieraana.

Jamie Webster saa siinä tapauksessa viritellä BOSS night -keikkojaan, sillä musiikin ja jalkapallon suurkaupungissa juhliminen siirtyy jopa sukupolvilta toisille.

Pauli Loukola, Liverpool

Pauli Loukola

Manchesterin kirjeenvaihtaja. Entinen non-league tason jyrä. Kulttuuria ja brittifutiksen tapahtumia paikan päältä Karhun tennarit jalassa brittikasuaalien joukossa.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button