fbpx
ArtikkelitValioliiga

Valioliigan legendat: Alan Shearer – 260 maalia, maailman korkein siirtosumma ja yllätysmestaruus

Joni Ahokas aloittaa uuden sarjan, jossa esitellään kymmenen Valioliigan legendaa.

Ennätyksiä, joista Harry Kanekin on voinut vain haaveilla. Alan Shearer oli 1990-luvulla Valioliigan ensimmäisiä supertähtiä.

Newcastlessa syntynyt ja Southamptonin juniorimyllyssä oppinsa saanut englantilaishyökkääjä pitää edelleen 260 maalillaan hallussaan Valioliigan maaliennätystä.

Shearer muistetaan myös kolminkertaisesta maalinkuninkuudesta peräkkäisinä kausina (1994-1997). Hyökkääjän ikimuistoisin saavutus tapahtui kaudella 1994-95, kun hän johdatti Blackburn Roversin sensaatiomaiseen yllätysmestaruuteen.

Vuosi mestaruuden jälkeen Shearer teki seuraavan seuravalintansa Manchester Unitedin ja Newcastle Unitedin välillä. Jalkapallokansan yllätykseksi maalikuningas päätti valita suuren jättiläisen sijaan kotikaupunkinsa seuran. 15 miljoonan punnan siirtokorvaus oli 90-luvun puolivälissä maailmanennätyshinta.

Tästä käynnistyi 10-vuotinen saaga St. James Parkilla, joka jatkui vuoteen 2006 uran päättymiseen saakka.

Kotiseudun sankari hylkäsi suuremman mahdollisuuden pokaaleihin

Newcastle nautti jo ennen Shearerin tuloa kohtuullisesta menestyksestä. Viimeisellä kolmella kaudella joukkue oli sijoittunut kahdesti kolmen parhaan joukkoon. Edellisenä keväänä mestaruus oli karannut niukasti Manchester Unitedille.

Shearer oli alusta asti motivoitunut tuomaan kunniaa kotiseuralleen. Aikansa hallitsevin hyökkääjä olisi voinut siirtyä mihin tahansa seuraan maailmassa. Man Unitedissa palkintokaappi olisi saattanut kasvaa muutamalla mestaruuspokaalilla lisää, mutta Shearerin unelmana oli päästä pelaamaan kotikaupunkinsa puolesta.

Joukkuetta aloitettiin rakentamaan heti siirron jälkeen Shearerin ympärille. Seuran uusi lipunkantaja peri ikonisten Jackie Millburnin ja Malcolm ”Supermac” McDonaldin kantaman ysipaidan ja lunasti odotukset välittömästi.

Jo ensimmäisellä kaudella tilastoihin kertyi 28 maalia Newcastlen sijoituttua sarjassa toiseksi. Kokonaisuudessaan Shearer oli 10 vuoden aikana Magpiesin tehokkain pelimies kahdeksan kertaa. Lisäksi hän jakoi kahdesti seuran sisäisen maalikuninkuuden.

Shearer onnistui tässä kahdesta vakavasta loukkaantumisesta huolimatta. Hän maalasi 404 otteluun 260 osumaa ja rikkoi viimeisellä kaudellaan Millburnin maaliennätyksen.

Shearer pitää myös 260 osumallaan edelleen hallussaan Valioliigan kokonaistilaston kärkipaikkaa. Sarjan aktiivipelaajista lähimpänä on Harry Kane, jolla on toistaiseksi 166 maalia kasassa. Manchester Cityn tänä kesänä jättänyt Sergio Agüero on tilastossa neljäntenä 184 maalilla.

Viimeistelytaitojensa lisäksi Shearer oli aina valmis asettamaan joukkueen henkilökohtaisen menestyksensä edelle. Päättäväisyys, henkinen itsevarmuus ja fyysiset ominaisuudet taistella jokaisesta pallosta eturintamassa tekivät hänestä täydellisen kapteenin Newcastlelle.

Shearerin johtajataidot saivat arvostusta myös Englannin maajoukkueessa, jonka kapteenina hän toimi neljän vuoden ajan (1996-2000).

Shearer on peliuransa päätyttyä jatkanut merkittävänä hahmona englantilaiselle jalkapallolle tutkimustyöllään pallon puskemisen vaikutuksesta entisten aktiivipelaajien uran jälkeisiin aivovammoihin, kuten muistikatkoksiin ja dementiaan.

Tutkimustyö julkaistiin BBC:n dokumenttina Dementia, Jalkapallo ja Minä.

Suurin hyökkääjä brittipelaajien kulta-ajalla

Shearer oli ominaisuuksiltaan klassinen englantilaishyökkääjän prototyyppi. Fyysisesti vahva pitkä kärkipelaaja varustettuna hyvällä laukauksella ja pääpallotaidoilla.

Aikakauden muista eliittitason hyökkääjistä esimerkiksi Robbie Fowler (Liverpool), Ian Wright (Arsenal) ja Andrew Cole (Manchester United) pelasivat Valioliigan suurimmissa seuroissa. Shearer takoi suuremmat luvut pääosin sarjan keskikastiin kuuluneiden Blackburnin ja Newcastlen riveissä.

Shearer nähtiin vielä nuorena Southamptonissa piilokärjen kaltaisessa luovemmassa pelintekijän roolissa. Ikä ja loukkaantumiset veivät kuitenkin häneltä myöhemmin nopeutta. Erityisesti ensimmäisen Newcastle-kauden jälkeen tullut polven ristisidevamma pakotti pelaajaa muokkautumaan suoraviivaisempaan kohdehyökkääjän rooliin.

90-luvun Valioliigaa on pidetty yleisesti englantilaisten hyökkääjien kulta-aikana. Paras esimerkki tästä nähtiin kaudella 1998-99, kun yksitoista brittipelaajaa naulasi kauden aikana vähintään 15 maalia. Liverpoolin Michael Owen jakoi tuolloin maalikuninkuuden Jimmy Floyd Hasselbainkin ja Dwight Yorken kanssa.

Valioliigan vuoden 1992 perustamisen jälkeen sarjan kuudella ensimmäisellä kaudella nähtiinkin pelkkiä brittisyntyisiä maalikuninkaita. Shearerin kolmen voiton lisäksi kultainen kenkä kävi Teddy Sheringhamilla ja Andy Colella.

Aika ei ole himmentänyt Shearerin saavutuksia. Kukaan pelaaja ei ole edelleenkään onnistunut pelaamaan kolmea peräkkäistä 30 maalin kautta Valioliigassa.

Shearer oli myös ensimmäinen 200 maalin rajapyykin sarjassa saavuttanut pelaaja. Vain Wayne Rooney on onnistunut hänen jälkeensä toistamaan tempun.

 

Näistä Alan Shearer muistetaan:

1. Valioliigamestaruus Blackburn Roversissa

Shearerin uran ainoa Valioliigan mestaruus kaudella 1994-95 oli yksi sarjan historian suurimpia yllätyksiä. Mestaruuden takeena olivat Shearerin ja Norwichista kesällä saapuneen Chris Suttonin muodostama hyökkäysduo. Blackburnin kyseisen kauden 80 liigamaalista 49 oli kaksikon käsialaa.

Vaikka Rovers voitti viimeisistä kuudesta valioliigaottelustaan vain kaksi, joukkue sijoittui pisteen Manchester Unitedin edelle. Shearer juhli 34 osumalla koko sarjan maalikuninkuutta ja pokkasi myös kauden parhaan pelaajan palkinnon.

Kun teollisuusmiljonääri Jack Walker otti Blackburnin vuonna 1991 omistukseensa, Rovers ei ollut voittanut pääsarjamestaruutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Walkerin rahoituksella seura pystyi 90-luvun alussa rikkomaan kahdesti Britannian siirtoennätyksen Sheareriin ja Suttoniin, kilpaillakseen suurimmista pokaaleista.

Shearer saavutti myös saman kauden aikana 100 maalin rajapyykin Blackburnin paidassa.

2. Maailmanennätyssiirto kotikaupunkiin

Vuoden 1996 EM-kisojen jälkeen Shearerin kysyntä oli katossa. Euroopan jättiläisistä niin Manchester United kuin Real Madrid havittelivat Valioliigan kolminkertaista maalikuningasta, mutta pelaajalla itsellään oli haaveena edustaa kotikaupunkinsa seuraa Newcastle Unitedia.

Newcastle oli edellisellä kaudella sijoittunut Man Unitedin jälkeen Valioliigassa toiseksi ja seura oli kilpailukykyinen taistelemaan Shearerin palveluksista. Seuraa valmensi tuolloin Shearerin nuoruuden sankari Kevin Keegan. Newcastlen maksama 15 miljoonan siirtosumma ei kuulosta nykypäivänä kummoiselta, mutta 90-luvun puolivälissä se oli maailmanhistorian suurin.

Vaikka Newcastle ei voittanut Shearerin kanssa mestaruuksia, joukkue selviytyi kolmesti Mestarien liigaan ja oli kahdesti FA Cupin finaalissa.

3. Manchester Unitedin kaato murskalukemin

Elettiin lokakuuta 1996. Newcastle oli keväällä hävinnyt Valioliigan mestaruuden Man Unitedille. Red Devils oli myös nöyryyttänyt Magpiesia neljän maalin erolla Charity Shieldissä. Tuona iltana juhlivat vain Keeganin miehet ja puolustava mestari jyrättiin maan rakoon sensaatiomaisella 5-0-erolla. Man Unitedin miehistö vilisi tuolloin Peter Schmeichelin, Eric Cantonan, Dennis Irwinin ja David Beckhamin kaltaisia suurnimiä.

Alati vaarallinen Shearer täräytti jo avauspuoliskolla noin 30 metristä pallon tolppaan ja onnistui myöhemmin ottelun viimeisellä vartilla täppäämään maalinedustalta Schmeichelin torjunnan jälkeen irtopallon sisään.

Shearer tarjosi myös ottelussa maailmanluokan keskityksen Les Ferdinandin puskemaan kolmanteen maaliin.

”Alan oli todella hyvä keskittäjä. Pystyimme liikkumaan laidoille ja leikata kanavoihin, koska tiesimme että toinen meistä olisi lopulta boksissa”, Ferdinand kertoi Totally Football Show’ssa.

4. Shearer vs Gullit

Shearerin koskematon asema Newcastlessa aiheutti toisinaan konflikteja. Niistä merkittävin nähtiin, kun Hollannin entinen maajoukkuepelaaja Ruud Gullit valmensi seuraa.

Kaudella 1998-99 Newcastlen hävittyä neljästä ensimmäisestä ottelustaan kolme Gullit päätyi ratkaisuun, joka teki hänestä Geordie-yhteisön vihatuimman miehen. Hollantilainen päätti penkittää heikosti alkukauden pelanneen Shearerin ja Duncan Fergusonin ennen Tynesiden derbyä Sunderlandia vastaan. Kaksikon sijaan kärjessä nähtiin vasta 20-vuotias Paul Robinson.

Pelillisesti Gullitin ratkaisu oli perusteltavissa, sillä Shearer oli saanut avauspelissä Aston Villaa vastaan ulosajon ja tehnyt vain yhden maalin rangaistuspotkusta.

Mutta kun kyseessä oli isku seuran lippulaivaa kohtaan, hollantilainen kaivoi päätöksellään oman hautansa Newcastlen managerina.

Gullit erosi myöhemmin samalla kaudella tehtävästään jättäen Magpiesin yhdellä pisteellä sarjan toiseksi viimeiseksi. Entinen manageri on myöhemmin myöntänyt tappionsa Shearerille.

”Sanoin päin kasvoja hänen olevan yliarvostetuin pelaaja koskaan. Ongelmana oli, että hänellä oli liikaa valtaa. Siitä tuli taistelu, jota en voinut mitenkään voittaa.”, Gullit kommentoi vuonna 2004 medialle.

5. Jackie Millburnin maaliennätyksen rikkominen

Vuonna 2006 Portsmouthia vastaan 35-vuotias Shearer saavutti uransa viimeisen suuren ennätyksen. Jackie Millburnin 200. maalin ennätys oli säilynyt Newcastlessa viiden vuosikymmenen ajan.

Kevätkauden helmikuisena iltapäivänä Shearer naulasi uransa 201. maalin Portsmouthin verkkoon siirtäen Millburnin lukemat 51 627 katsojan edessä historiaan. Vuonna 1988 menehtynyt Millburn ei päässyt itse todistamaan valtikan vaihtumista.

Legendan poika Jack onnitteli vuolaasti Sheareria paikallislehti The Chroniclen haastattelussa. Millburn oli Shearerin tapaan Tynesidella kasvanut ”Geordie”.

– Isäni ja Shearerin vertaaminen on kuin ennustaisi voisiko Muhammad Ali voittaa Mike Tysonin. Yksi asia on kuitenkin varma. He olisivat olleet loistava parivaljakko Fantasy Footballissa, Jack Millburn kehui Chroniclelle.

Lähteet: Sportskeeda, FourFourTwo, Express, Valioliigan verkkosivut, Chronicle, BBC

Joni Ahokas

Brightonin kirjeenvaihtaja. Kokenut brittifutiksen toimittaja. Opiskelee Etelä-Englannissa myös rugbyn ja kriketin saloja, mutta Brighton, Naisten Valioliiga ja Whitehawk FC:kin ovat tulleet tutummiksi. Pidä silmällä juttusarjaa legendoista.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Back to top button