fbpx
Artikkelit

Seppinen: Tulikuuma maalitykki, surkea sarjanousija, hurmaava Brighton ja yllättävä laitapakki – Mitä jäi käteen Valioliigan neljänneltä kierrokselta?

Brittifutis.com perkaa mielenkiintoiset puheenaiheet Valioliigan neljänneltä pelikierrokselta.

1) Erling Haaland

Erling Haaland teki uransa ensimmäisen hattutempun Valioliigassa, kun Manchester City nousi kahden maalin takamatkalta 4–2-voittoon Crystal Palacea vastaan.

Alkukauden puheenaiheeksi ovat nousseet Haalandin vähäiset kosketusmäärät palloon otteluiden aikana. Crystal Palaceakin vastaan norjalaiskärki koski palloon vain 18 kertaa, mutta se ei liialti haitannut kun kuudesosan kosketuksista jälkeen kotijoukkue juhli maalia.

Haaland on sopeutunut äärimmäisen nopeasti Pep Guardiolan pelitapaan, ja toisaalta hyökkääjä on huimilla ominaisuuksillaan tuonut suoraviivaisen, vastustajan linjoja rynnimisillään repivän vaihtoehdon Cityn pelaamiseen. Haaland ei laskeudu pallonhallintavaiheessa pelinrakentelun tueksi samaan tapaan kuin aikaisemmin Gabriel Jesus tai Raheem Sterling, mutta viimeistelijänä hän on monta luokkaa edeltävää kaksikkoa parempi.

Haalandin elastisuus, notkeus ja fyysisyys tekevät hänestä lähes mahdottoman pysäyttää vastustajan pelaajille. Kuvaava hetki oli Haalandin kolmas maali Palacea vastaan, kun vastustajan toppari hänen vierellään näytti epäuskoisen neuvottomalta jässikän kyydissä.

Haalandin maalivire on siksikin kullanarvoista Citylle, että sen pelaaminen ei ole ollut kokonaisvaltaisesti vielä täysin uomissaan. Hallitseva mestari on päästänyt kahdessa viime pelissä kolme maalia erikoistilanteista, kun koko viime kaudella se päästi niistä vain yhden maalin.

Etenkin Palacen toinen maali avausjaksolla oli todella laiskaa puolustamista City-ryhmältä, jonka kone on vasta käynnistymässä täyteen liekkiinsä.

2) Huijauskoodi Bournemouth

Jos sarjanousijoista Fulham ja Nottingham Forest ovat olleet pieniä piristysruiskeita, samaa ei voi sanoa hyvällä tahdollakaan Bournemouthista. Avauskierroksen yllättävää 2–0-voittoa heikosta Aston Villasta on seurannut kolminkertainen tukkapölly.

Surkeus huipentui, kun Liverpool murjoi Bournemouthin peräti 9–0 Anfieldilla. Näin Bournemouth on hävinnyt kolme edellistä otteluaan Liverpoolille, Arsenalille ja Manchester Citylle yhteismaalein 0–16.

Vaikka vastustajat ovat olleet aivan kärkiluokkaa, tulokset kertovat tylyä kieltään tasoeroista. Bournemouthille on vaikea nähdä valoa tunnelin päässä.

Pelaajamateriaali on yksinkertaisesti Championshipin tasoa. Katse kääntyy myös seurajohtoon. Kesän hankinnat konkarivahti Neto, toppari Marcos Senesi, oikea pakki Ryan Fredericks sekä keskikentän Joe Rothwell ja Marcus Tavernier eivät ole merkittäviä vahvistuksia Valioliigaan.

Vaikka materiaali ei ole kummoinen, pelissäkään ei ole juuri mitään, mistä repisi kilpailuetua. Scott Parker on profiloimassa itsensä erinomaiseksi Championship-valmentajaksi. Hän on nuorella valmentajaurallaan nostanut ensin Fulhamin ja viime keväänä Bournemouthin hienosti Valioliigaan.

Fulhamin kanssa hän ajautui nousukaudella vaikeuksiin, kun sortui pelilliseen säätämiseen. Bournemouthin peräsimessä Parker on vaikuttanut neuvottomalta, kun huipputason vastustajat ovat murjoneet ryhmää.

Vanhalla kunnon bussilla voisi saada edes jotain aikaan, tai ainakin pieninumeroisen tappion, mutta kollektiivinen puolustuspelikään ei ole vakuuttanut. Se on iso huolenaihe, jos muistelee viime vuosilta esimerkiksi Norwich Cityn kohtaloa.

Bournemouthia uhkaa Valioliigan heittopussin rooli.

3) Brighton

Brighton jatkoi tyrmäävän kovaa alkukauttaan, kun se voitti kotikentällään Leeds Unitedin lukemin 1–0. Graham Potterin looginen ja pitkäjänteinen työ päävalmentajana on tuottanut viime kaudesta asti hedelmää, ja joukkue näyttää vain parantavan.

Kokonaisvaltainen pelaaminen on jäätävän kovalla tasolla. Brighton on päästänyt neljässä pelissä vain yhden maalin – sekin oli epäonnekas oma maali avauskierroksella Manchester Unitedin vieraana. Nollapelit eivät perustu sattumaan. Brightonin päästettyjen maalien odottama (xGA) neljässä ensimmäisessä pelissä on ollut yhteensä vain noin 3,5 maalia eli maali ottelua kohti.

Pienempää päästettyjen maalien odottamaa kantavat tällä hetkellä Valioliigassa vain aivan ehdottomat huippujoukkueet Arsenal ja Manchester City.

Brightonin suoritustaso on siksikin jäätävää, että joukkueesta lähti kesällä kaksi laadukkainta yksilöä: Yves Bissouma (Tottenham) ja Marc Cucurella (Chelsea). Myös viime vuosien ykköskärki Neal Maupay siirtyi Evertoniin.

Sisään ei tullut mitään huippuhankintoja, vaan kokonaisuuteen sopivia kehityskelpoisia pelaajia. Ainoa välitön vahvistus oli Villarealista hankittu 24-vuotias ecuadorilainen vasen pakki tai wing-back Pervis Estupinan.

Toimiva kokonaisuus nostaa myös yksilöiden tasoa ja uusia ratkaisijoita. Pascal Gross teki Leedsiä vastaan ainoan maalin, ja se oli hänen kautensa kolmas maali.

Jo 31-vuotias Gross pelasi 2017–18 avauskautensa Brightonissa ja teki silloin seitsemän maalia. Sen jälkeen viidellä viime kaudella hän on osunut joka sesonki vain kaksi tai kolme kertaa. Nyt maalipaikkoja taitavasti alustava saksalaispelaaja on löytämässä elämänsä virettä myös viimeistelijänä.

5) Moussa Djenepo

Southampton ei ole lähtökohtaisesti sarjan mielenkiintoisimpia joukkueita, mutta Ralph Hasenhüttl on saanut sen pelaamaan monta vuotta mielenkiintoista jalkapalloa. Yksi alkukauden kiinnostavista kokeiluista on Moussa Djenepon peluuttaminen vasempana pakkina.

Hasenhüttl kokeili kahdella ensimmäisellä kierroksella 5-3-2/3-4-3-ryhmityksiä, joissa Djenepo pelasi vasempana wing-backina. Kolmannella kierroksella Leicester Cityä vastaan muodostelma vaihtui neljän alakertaan, ja Djenepo siirtyi vasemmaksi pakiksi.

Ahnaasti vastustajia haastava oikeajalkainen malilaispelaaja on varsinaiselta pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä, mutta on kiinnostava kokeilu pakiksi, kun Valentino Livramento on polvivamman takia pitkään sivussa.

Hasenhüttlin pelitavassa laitapakkien nousut ovat keskeisessä roolissa. Kun Livramento ja Kyle Walker-Peters ovat operoineet rooleissa, he ovat olleet jatkuvat uhka ylöspäin. Kun Livramento on sivussa, Walker-Peters on siirtynyt omimmalle paikalleen oikeaksi laitapakiksi.

Vasemmaksi pakiksi olisi tarjolla Romain Perraud, joka pärjää puolustussuuntaan, mutta ei tarjoa paljon mitään ylöspäin.

Djenepo on oivaltava ja rohkea ratkaisuyritys Hasenhüttlilta. Joukkueen toiseksi aktiivisin harhauttelija on ohittanut vastustajia tehokkaasti ja jakanut yhden avainsyötön peliä kohti. Puolustuspelaamisessa on ollut oma opettelemisensa, mutta Djenepo on pärjännyt alaspäinkin yllättävän hyvin.

Djenepon kouliminen laitapakiksi olisi jälleen yksi hieno näyte kehitystyöstä, mitä Hasenhüttl on tehnyt monien nuorten ja kokeneempienkin pelaajiensa kanssa Southamptonissa.

Lari Seppinen

Kolme vuotta Englannissa Sanoman kirjeenvaihtajan hommissa kerrytti paikan päällä 150 ottelun ja 59 eri stadionin kokemuksen brittifutiksesta. Entinen Myllykosken Pallon tiedottaja. Aina kynä kädessään.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Back to top button