fbpx
Artikkelit

Laurila: Valioliigan tämän kauden paras hankinta on Juan Manuel Lillo

Manchester City kiitää kohti mestaruutta. Joukkueen taustalla vaikuttaa vallankumouksellinen hahmo, kirjoittaa Eero Laurila.

Manchester City ottaa sunnuntaina valtavan askeleen kohti Valioliigan mestaruutta, jos Manchester United kaatuu Etihadilla.

Taivaansiniset kiitää 21 ottelun voittoputkessa. Saavutus on poikkeuskauden otteluruuhkassa todella kova.  Se on huima saavutus, koska Manchester City aloitti kauden heikosti. City on ponnahtanut vuonna 2021 aivan uudelle tasolle. 

Pep Guardiola sanoi hiljattain lehdistötilaisuudessa, että joukkueen hurja vire perustuu rahaan. Tämä on guardiolamaista, hieman ironista sananhelinää. Guardiola puhuu osittain totta, heittää piikkejä seuran valtavia voimavaroja esiin nostaville tahoille. Todellisuudessa taustalla jyllää hyvin johdonmukainen, jopa peliruuhkassa upeasti kehittynyt prosessi.

Luo vapaa pelaaja

Guardiola etsi keväällä 2020 uutta valmentajaa, kun Mikel Arteta lähti Arsenaliin. Vaihtoehtoja riitti: komeat pelaajaurat tehneet Vincent Kompany ja Xabi Alonso pilkahtelivat listalla. Kaksikko on nostellut urillaan pokaaleja oikealle ja vasemmalle, mutta Etihadille saapuikin 30 vuotta ilman mitalisadetta valmentanut Juan Manuel ”Juanma” Lillo, 55. 

Baski tunnetaan positional playn, el juego de posiciónin pioneerina. Guardiola taas tunnetaan tämän pelityylin sanansaattajana. Guardiola on nostanut positional playn suuren yleisön tietoisuuteen ja saavuttanut samalla menestystä FC Barcelonassa, Bayern Münchenissa ja Manchester Cityssä.

Guardiola ja Lillo tutustuivat jo 1990-luvulla. FC Barcelonassa pelannut Guardiola vakuuttui, miten Real Oviedo esiintyi, kun Lillo johti joukkuetta kolmekymppisenä.

– Pidetään yhteyttä, Guardiola kävi huikkaamassa Lillolle pelin jälkeen.

Lillo aloitti valmentamisen teininä. Hän on kiertänyt, pitänyt taukoja ja puhunut asiantuntijana televisiossa. Ennen kaikkea hän on jättänyt jäljen jalkapallomaailmaan. Lillomainen jalkapallo tunnettiin jo 1990-luvulla siitä, että se ”virtasi” kauniisti kohti vastustan rangaistusaluetta. 

Lillo on puhunut julkisestikin periaatteistaan. Hän haluaa, että joukkue houkuttelee vastustajaa, löytää vapaan pelaajan vastustajan linjan takaa. Juuri tätä Manchester City tekee tällä hetkellä todella hyvin.

– Positional Play ei perustu vain pallon liikuttamiseen horisontaalisesti, vaan paljon vaikeampaan asiaan: se perustuu ylivoiman luomiseen vastustajan linjan taakse. Etenemisen voi tehdä joko nopeammin tai hitaammin, enemmän tai vähemmän vertikaalisemmin, useamman tai harvemman pelaajan yhteistyöllä. Ainoa asia, mikä pysyy, on ylivoiman luominen, vapaan pelaajan luominen linjojen väleihin, Lillo kertoo Martí Perarnaun Pep Guardiola: The Evolution -kirjassa. 

Ylivoimat voi jakaa laadulliseen, asemalliseen tai pelaajamäärälliseen. Houkuttelut taas voi jakaa pallolliseen ja pallottomaan, niin kutsuttuun fiksaamiseen. Pallolliseen houkutteluun kuuluvat esimerkiksi lyhyet syötöt. City kutsuu painetta luokseen, käyttää palloa ahtaissa tiloissa, vaihtaa kaistaa, muodostaa kolmioita, liikuttaa palloa yhdellä kosketuksella. City odottaa, että voi edetä. 

Manchester City houkuttelee vastustajaa kuorestaan, kutsuu vastaan, ja löytää vapaan pelaajan linjojen välistä.

Houkutteleminen on totta kai kuulunut oleellisesti guardiolamaiseen jalkapalloon. Lillo on tuonut kokonaisuuteen uusia sävyjä. Lillo on ”hidastanut” joukkueen pallonhallintaa. Tämä on johtanut siihen, että Manchester City on päästänyt tämän kauden 27 sarjapelissä vain 17 osumaa. Viime kauden 38 ottelussa joukkueen verkkoon osuttiin 35 kertaa.

City on tehnyt keskimäärin ”vain” 2,1 maalia ottelussa. Viime kauden keskiarvo, 2,7 maalia ottelussa, jäänee saavuttamatta. City etenee aiempaa laskelmoidummin. Joukkuetta on vaikeampi yllättää riistojen jälkeen. Juuri nämä tilanteenvaihdot haavoittivat joukkuetta ennen.

Lillo on vienyt joukkuetta vielä täsmällisempään suuntaan. Esimerkiksi tiistain Wolverhampton-ottelussa City eteni korostetusti vasemmalta. Joukkue houkutteli ja eteni joko linjojen väleihin tai vaihtoi painopisteen oikealle, jossa odotti erittäin hyvä haastaja Riyad Mahrez. Tämä overload to isolate -konsepti johti ottelun avausosumaan. 

Manchester City houkuttelee vastustajaa ja eristää pelaajan vastakkaiselle puolelle.

Guardiola puhui Amazonin City-dokumentissa ajatuksistaan. Aiemmin City yritti murtaa matalat sumput selkeällä kaavalla: pelaajat ohjeistettiin liikuttamaan palloa yhdellä tai kahdella kosketuksella kentän keskikaistalla ja välikaistoilla.

City pyrki luomaan laidoille yksi vastaan yksi tilanteita, eristämään pelaajia. Sama ajatus johti juuri Wolverhampton-ottelun avausosumaan, mutta City teki vielä astetta laskelmoidummin, astetta laadukkaammin. City vei pallon jopa jääräpäisesti vasemmalle. City ei suostunut luovuttamaan, vaan onnistui luomaan vapaan pelaajan linjojen taakse, tällä kertaa Mahrezin. Taustalla paistoi selkeä pyrkimys toimintaan, ei pelkkä etsiminen. City tiesi, mitä haki.

Lillo on siis tuonut jo aiemmin vahvaan kokonaisuuteen lisäarvoa. Hän on kiristänyt ruuvia. Samalla City on kehittynyt. Tämä on vienyt aikaa. Vielä joulukuussa City kärvisteli pahimmillaan Valioliigan kahdeksannella sijalla.

Prässi muuttunut

Guardiola saapui Etihadille kesällä 2016. City on luottanut katalonialaisen alaisuudessa lähes poikkeuksetta 4-3-3-muotoon. City on prässännyt niin, että toinen ylemmistä keskikenttäpelaajista nostaa keskushyökkääjän rinnalle, jos vastustaja pelaa esimerkiksi toppari-toppari-syötön. Nykyään City vaihtelee prässiään. Esimerkiksi Wolverhampton-ottelussa vasen laitahyökkääjä Raheem Sterling liikkui rohkeasti kohti vastustajan oikeaa topparia ja antoi painetta pimeältä puolelta.  

Tämä muutos on johtanut osittain siihen, että Taivaansinisten laitahyökkääjät pelaavat aiempaa korkeammalla, kuten Severi Vielma hienossa City-analyysissaan kertoi. On mahdotonta sanoa, onko Lillo muutoksen takana. 

Sen voimme joka tapauksessa jo todeta, että Lillo on onnistunut nostamaan viime kauden kakkosen uudelle tasolle. Vaikka esimerkiksi syksyllä saapunut toppari Rúben Dias on loistanut, on Lillo tämän kauden paras hankinta: Manchester City pelaa inspiroivaa, lajin kehityskulkuun jälleen vaikuttavaa jalkapalloa.

Tarina on kaunis. Lillo on valmentanut urallaan voittoprosentilla 37. Nyt hän on päässyt näyttämään oikeassa ympäristössä, loistavilla pelaajilla, että on kova tekijä, todellinen lajin edelläkävijä. Tämä tarina jää totta kai keväällä pimentoon, kun Guardiola komeilee parrasvaloissa. Taustalla saattaa hymyillä Lillo. Mies, joka antoi Guardiolalle jo aiemmin paljon – ja nyt vielä paljon enemmän.

Eero Laurila

Viime vuosien Suomen tunnetuin brittifutistoimittaja. Viiden kauden ajan Englantia kirjeenvaihtajana Hackneyn hipsterikahviloista Dundeen sateisille nummille asti kolunnut toimittaja. Asiaa pelistä ja kulttuurista. Ammattivalmentaja.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button