Uutiset

Jalkapallokapinallinen saapui vihdoin Englantiin – nämä asiat Marcelo Bielsa on jättänyt jalkapallon evoluutioon 

Eero Laurila yrittää avata, mitä Marcelo Bielsa ajattelee.

Marcelo Bielsa saapui kesällä vihdoin Englantiin, kun Leeds United onnistui värväämään jalkapallomaailmaa uudistaneen valmentajaikonin.

Bielsa-huuma roihahti liekkeihin Elland Roadilla. Leeds aloitti Championshipin viidellä voitolla ja kolmella tasapelillä ennen kun Birmingham City juhli viime lauantaina Elland Roadilla luvuin 2–1.

Bielsa, 63, ei herättänyt huomiota vain tuloksillaan. Hän pani pelaajat poimimaan roskia harjoituskeskuksessa, jotta he ymmärtävät, miten paljon kannattajien pitää tehdä töitä kalliiden pääsylippujen eteen. 

Argentiinalainen on englantilaisille äärimmäisen kiinnostava, perinteisiä toimintatapoja kyseenalaistava hahmo. Valkoisten toppari Pontus Jansson laihtui nopeasti neljä kiloa, kun pelaajien painot joka aamu tarkkaileva Bielsa veti jopa kolmet harjoitukset päivässä.

Bielsa on kapinallinen. Hän kasvoi Rosariossa ylemmän keskiluokan perheessä. Jalkapallointoilijan veli päätyi politiikkaan. Perheessä ihmeteltiin, kun Marcelo panosti jalkapallon.

Hänellä on valtava kokoelma futismatseja VHS-kaseteilla ja futiskirjoja vino pino hyllyssään. Bielsa paneutuu lajin nyansseihin. Hän on tutkinut, että palloa voi syöttää 32 eri tavalla. 

Bielsa ei juuri avaa salaisuuksiaan. Hän ei puhu englantia tai anna haastatteluja. Jed C. Davies julkaisi vuonna 2016 kirjan ”Revolutión, The Philosophy Of Football: In Shadows Of Marcelo Bielsa”.

Davies, 30, on walesilainen jalkapallovalmentaja. Revolutión on ansiokas, mutta hieman poukkoileva opus bielsamaisuuteen. Davies esimerkiksi avaa innolla, miten Oxfordin yliopiston joukkue pelasi hänen alaisuudessaan. Davies ottaa vaikutteita oikealta ja vasemmalta – ja rönsyilee. Samalla hän avaa perusteellisesti, miten Bielsa on muuttanut maailmaa.

Bielsa aloitti valmentajana vuonna 1990 Newell’s Old Boysissa. Hän tutki 1990-luvulla innolla, miten Ajax pelaa. Louis van Gaal vei 1995 Jari Litmasen tähdittämän nuoren amsterdamilaisporukan Mestarien liigan voittoon. 

Ajax on mullistanut jalkapallomaailmaa. Manchesteriläinen jalkapallovalmentaja Jack Reynolds toi Ajaxiin syöttöpelivaikutteita 1915–25. 

Reynolds palasi Ajaxiin 1928–1940 ja 1945–47. Rinus Michels vei manchesteriläisen ajatuksia 1965-71 astetta pidemmälle. Michels toi jalkapallomaailmaan käsitteen ”Total Football”.

Totaalinen jalkapallo vapautti pelaajat kahleistaan. Pelaajat vaihtoivat paikkoja ja liikuttivat palloa näyttävillä yhdistelmillä. Michels ja Johan Cruyff veivät ajatukset FC Barcelonaan. Van Gaal jalosti oppeja. Litmanen ja kumppanit loivat pallon ympärille kolmioita ja vaihtoivat paikkoja. Punavalkoisten hyökkäysmuoto 1–3–3–3–1 muuttui puolustettaessa malliin 1–5–4–1.   

Bielsa halusi viedä nämä ajatukset vielä pidemmälle. Esimerkiksi van Gaal sai Manchester Unitedissa moitteita puuduttavasta jalkapallostaan. United kierrätti palloa pitkiä jaksoja vastustajan matalan blokin ulkopuolella. Punaiset paholaiset liikkuivat raiteillaan. Pallo taas liikkui U-kirjainta muistuttavassa muodossa vastustajan sumpun ulkopuolella.

Bielsa on höystänyt hollantilaisia oppeja. 

”Jos robotit pelaisivat jalkapalloa, niin voittaisin jokaisen ottelun”, hän on todennut.

Bielsa korostaakin ajatusmaailmassaan päätöksentekoa. Samalla hän eroaa esimerkiksi vangaalmaisesta koulukunnasta pyrkimällä jatkuvaan tehokkuuteen.

Davies esittelee kirjassaan käsitteen nimeltä Advanced Area Actions. Tällä hän viittaa pelitekoihin (syöttöihin ja kuljetuksiin), jotka johtavat vastustajan linjojen väleihin tai selustaan. Bielsamaisessa jalkapallossa mietitään siis syötön arvoa: tavoitteena on edetä heti kun on mahdollista. 

AAA-ajattelu tarjoaa valmentajille konkreettisen työvälineen. Bielsa pystyy laskemaan tarkasti, miten usein joukkue etenee esimerkiksi keskikentän pohjan ja topparien väliseen tilaan. Tai, miten usein joukkueen kymppipaikka onnistuu antamaan selustaan suuntautuvan syötön.

AAA-ajattelu pitää huomioida harjoittelussa. Esimerkiksi perinteisiin suomalaisiin höyniin voi tuoda AAA-vaikutteita korostamalla harjoitteessa etenemistä, keskellä riistoa yrittävän vastustajan (tai vastustajien) ohittamista.

Davies nostaa esiin kirjassaan ”Platformit”. Niillä viitataan alustoihin, joilta peliä voi viedä eteenpäin. Niillä taas viitataan esimerkiksi puolustuslinjan eteen syntyvään tilaan, pelintekoalueeseen tai vastustajan topparien edessä häämöttävään kymppialueeseen.

Bielsamaiseen jalkapalloon kuuluu eteneminen. Joukkue yrittää edetä selustaan heti mahdollisuuden tullen, mutta platformit tarjoavat konkreettisia, todennäköisyyksiin perustuvia apukeinoja etenemiselle. Todennäköisyyksiin pohjautuva eteneminen on loogista. Joukkue yrittää siis edetä pelintekoalueelta kymppialueelle, jos ei pysty etenemään suoraan selustaan. Kymppialueelta voi antaa tilastojen mukaan suurimmalla todennäköisyydellä murtavan syötön selustaan.

(Kuvassa bielsamainen aluejako AAA-mallin mukaisesti. Tavoitteena on edetä kohti punaista aluetta. Keltaisella alueella viitataan linjojen väliseen AAA-alueeseen.)

Leeds on pitänyt tällä kaudella pallon keskimäärin 58-prosenttisesti (Championshipin korkein luku). Tämä johtuu osittain siitä, että vastustajat vetäytyvät valkoisia vastaan herkästi kuoreensa: Leeds etenee AAA-mallin mukaisesti tilaisuuden tullen kohti vaara-alueita.

Leeds etenee toisinaan jo jopa turhan suoraviivaisesti, perinteiseen brittiläiseen tapaan. Bielsa onnistuukin tällä kaudella sen mukaan, miten hyvin hän onnistuu määrittämään pelin virtauksen. Ja sen mukaan, miten hän onnistuu säätelemään rasitustasoja Championshipin 46 kierrosta kestävässä rutistuksessa.

AAA-ajattelu perustuu pelin lainalaisuuksiin. Bielsa haluaa olla jonkinlainen suodattaja lajin perusperiaatteiden ja pelaajien välillä. Jotta tämä asia aukeaa, on hyvä käydä läpi tiettyjä määritteitä.

Laadullinen ylivoima tarkoittaa sitä, että pallon saava pelaaja on alueellaan vastustajaa parempi. Esimerkiksi Maurizio Sarri haluaa, että Eden Hazard liikkuu vasemmalta keskelle, linjojen väleihin, luo tilaa ja mahdollisuuksia. Hazard on yksi maailman parhaista kuljettajista, joten Chelsea hyötyy, jos Hazard pääsee haastotilanteisiin mahdollisimman usein.

Määrällisellä ylivoimalla viitataan tilanteisiin, joissa joukkue onnistuu luomaan ylivoimatilanteen tietylle alueelle. Esimerkiksi Unai Emery yrittää luoda oikealle laidalle tilanteita, joissa Mesut Özil liikkuu sisemmälle laitakaistalle ja oikea puolustaja Héctor Bellerín täyttää saksalaisen jättämän tilan. Özil ja Bellerin pääsevät parhaassa tapauksessa haastamaan kahdestaan vastustajan vasenta laitapuolustajaa. 

Joukkue voi tehdä eron myös sijoittumisen avulla. Esimerkiksi linjojen väleihin, niin kutsuttuun ”Mixed Positioniin” liikkuva pelaaja voi sitoa puoleensa kaksi vastustajan pelaajaa. Tämä tilanne tapahtuu, jos esimerkiksi Hazard tai Özil liikkuu laitapuolustajan ja topparin väliselle alueelle. Niin, että he molemmat joutuvat pitämään heitä silmällä.

Davies korostaa kirjassaan todennäköisyyksiin perustuvaa harjoittelua. Tutkimukset kertovat, että 80–92 prosenttia maaleista tehdään rangaistualueen sisältä. Hän tuo esille  ”Kultaisen alueen”: 60–85 prosenttia maalivahdin alueen rajan välittömästä tuntumasta lähteneistä laukauksista menee verkkoon. Tämä on tärkeää ottaa huomioon harjoittelussa. Joukkueen kannattaa panostaa murtautumisissaan määrän sijaan laatuun. 

Bielsamainen ajattelu perustuu ennen kaikkea vastustajan liikuttamiseen. Jotta vastustajan pakka repeää, pitää tiettyjä alueita ylimiehittää. Vastustajaa pitää esimerkiksi houkutella syöttöyhdistelmillä vasemmalle (kentän vahvalle puolelle), jotta oikealle jää pelaaja eristyksiin. Tämä ”unohtunut” pelaaja pääsee parhaimmillaan etenemään painopisteen vaihdon jälkeen kohti tyhjää tilaa (kentän heikolla puolella). 

Kentän jakaminen kaistoihin avittaa tilan luontia. Davies jakaa kentän viiteen vertikaaliseen kaistaan. Laitakaistoihin, sisempiin laitakaistoihin ja keskikaistaan. Nämä kaistat jatkuvat kentän päästä päähän. Davies suosii ajattelussaan peräti seitsemää horisontaalista kaistaa: maalivahdin linjaa, syvintä linjaa, linjaa vastustajan keskikentän edessä ja sen takana, linjaa vastustajan puolustuslinjan edessä ja sen takana. 

(Kuvassa kentän horisontaaliset ja vertikaaliset kaistat.)

Linjamalli auttaa hahmottamaan kenttää ja tuo tehokeinoja viestintään. AAA-ajattelu perustuu juuri etenemiseen. Pelaajien tulee siis hahmottaa, että nurmella on eriarvoisia alueita jotta he ymmärtävät, että pelissä on eriarvoisia syöttöjä. Tilaa voittavat, linjoja puhkovat syötöt korostuvat AAA-ajattelussa. 

Jotta tilaa voi voittaa, pitää pallon usein liikkua sivuttaissuunnassa. Esimerkiksi Everton on tällä saralla hyvä esimerkki. Marco Silva hakee laitakaistalta keskikaistalle napsahtavia lateraalisiirtoja, joiden jälkeen esimerkiksi kymppipaikan Gylfi Sigurdsson jatkaa pallon yhdellä kosketulla kohti selustaa, jonne leikkaavat nopea Theo Walcott, Dominic Calvert-Lewin tai Richarlison. Everton repii siis rakoja.

Bielsamainen ajattelu heijastuukin vahvasti nykypäivän Valioliigassa – eikä pelkästään pallollisessa pelaamisessa. Eddie Howe flirttailee vahvasti bielsamaisen trigger-ajattelun kanssa. Englantilaisen Bournemouth yltyy voimakkaaseen prässiin, jos vastustajan ote herpaantuu. Davies korostaa kirjassaan, että keskittyy vahvasti juuri pallolliseen pelaamiseen.

Vastaavan, reippaan 250-sivuisen opuksen voisikin kirjoittaa bielsamaisista puolustuspelaamisen nyansseista. Esimerkiksi juuri triggereistä. Hetkistä, jolloin vastustajaan kannattaa iskeä. Toisaalta: puolustaminen ja hyökkääminen elävät käsi kädessä. Hyvin valmennettu hyökkääminen ja tiiviit etäisyydet avittavat esimerkiksi vastaprässejä. Nykyaikaisessa jalkapalloajattelussa irrotaankin vähitellen pelin palojen (hyökkääminen, puolustaminen, tilanteenvaihdot) ehdottomasta jaosta. Niitä esimerkiksi harjoitellaan sekaisin, jotta pelaajat tottuvat jatkuvaan muutokseen.

Nämä periaatteet johdattava viime aikoina paljon puhuttaneeseen Positional Playhyn. Esimerkiksi Guardiola, yksi bielsamaisen ajattelutavan sanansaattajista, haluaa, että Manchester City luo pallon ympärille joko kolmion tai timantin. Guardiola jakaa kentän 20 eri ruutuun. Hän edellyttää, että korkeintaan kaksi pelaajaa sijoittuu samalle kaistalle kentän pituussuunnassa ja kolme pelaajaa kentän leveyssuunnassa. Tämä mahdollistaa sen, että nurmelle syntyy mahdollisimman paljon vaihtoehtoja.

Kentälle ei synny vaihtoehtoja pelkällä pallon liikuttamisella. Bielsa uskoo harjoittelussa rotaatioiden, siis paikanvaihtojen voimaan. Seurasin kesällä 2012, kun argentiinalaisen Athletic Bilbao harjoitteli Helsingissä. Bielsa jakoi pelaajat pieniin ryhmiin. Hän on pitänyt kiinni periaatteistaan. Bielsa toi Elland Roadille kahdeksan valmentajaa. Poikkeuksellisen laaja taustatiimi pitää huolen siitä, että ryhmäkoot pysyvät korkeintaan viidessä pelaajassa. Tämä taas tehostaa tutkimusten mukaan oppimista. 

Athletic Bilbao hioi Helsingissä esimerkiksi kolmen pelaajan yhteistyötä kentän eri kaistoilla. Esimerkiksi sitä, että laitahyökkääjä liikkuu sivurajan tuntumasta sisään ja toppari syöttää tämän tilan täyttäneelle laitapuolustajalle. Keskikentän keskustasta taas tippuu yksi pelaaja laitapuolustajan jättämään tilaan. Liverpool käyttää vastaavaa rotaatiota usein, kun Mohamed Salah liikkuu oikealta keskelle ja Trent Alexander-Arnold nousee egyptiläisen jättämään aukkoon. Keskikentän pohjan Jordan Henderson taas paikkaa, kun Alexander-Arnold jättää tilaa taakseen.

Bilbao panosti Helsingissä myös kärjen tiputuksiin. Bielsamaisessa jalkapallossa luodaan tilaa saapumalla vastaan. Kun hyökkääjä saapuu vastaan, vetää hän usein puolustajan mukanaan ja luo tilaa, johon voi leikata.

Davies esittelee tilaa luovia syöttöyhdistelmiä kirjassaan. ”Up-Back-Through’lla” viitataan yhdistelmään, jossa keskikentän keskustan pelaaja syöttää (Up) pystysuoran syötön negatiivisessa peliasennossa pallon vastaanottavalle hyökkääjälle, joka tiputtaa (Back) pallon kymppipaikalle, joka taas jatkaa pallon selustaan (Through).

”Out-In-Outilla” taas viitataan yhdistelmään, jossa keskikentän keskustan pelaaja syöttää diagonaalisyötön (Out) laidalta sisään leikkaavalle hyökkääjälle, joka jatkaa pallon kymppipaikalle (In), joka taas antaa diagonaalisyötön (Out) taustalta nousevalle laitapuolustajalle.

(Kuvassa vasemmalla ”Out-In-Out” ja oikealla ”Up-Back-Through”.)

Nämä periaatteet elävät ympäri maailman, mutta Bielsa kyseenalaistetaan silti usein. Tämä taas johtuu usein siitä, että hän on voittanut pitkällä urallaan vain olympiakullan ja Argentiinan mestaruuden. Valmentajaikonin suurin saavutus onkin jalkapallovalmennuksen mullistaminen. On ehkä vaikea ymmärtää, miksi huippuvalmentaja ei etene opportunisesti rahan ja menestyksen perässä. Bielsa on valinnut urallaan pestinsä peruskaavasta poikkeavalla tavalla.

Kun West Ham tarjosi Bielsalle aikoinaan sopimusta, hän halusi pitää vain kahdeksan itälontoolaisten sopimuspelaajaa joukkueessaan. West Ham ei suostunut suursiivoukseen ja päätyi Slaven Biliciin. Bielsa ei ajatellut Hammersia ponnahduslautana suurempiin pesteihin. Hän ei halunnut joustaa. 

Bielsamaisuus on siis paljon kaistoja ja rotaatioita enemmän. Se on ennen kaikkea arvoja. Hän saattaa viettää vain lyhyen ajan Elland Roadilla, mutta jättää lajin emämaahan ikuisen jäljen.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close