Uutiset

Yhteisöllisyyttä, kovia otteita ja hurjaa vauhtia – näin eroavat Suomen ja Englannin alasarjat

Brittifutis.comin Manchesterin-kirjeenvaihtaja Pauli Loukola vertaa kahden erilaisen maan jalkapallokulttuureita.

Työskentelin kesän FC Kirkkonummen markkinointivastaavana seuraten paikkakunnan edustusjoukkuetta ympäri pääkaupunkiseutua taistelussa Kolmosen kärkisijoista. Nyt olen palannut Manchesteriin ja päässyt katsomaan otteluita tasolla, johon päästettiin yleisöä sisään ennen Englannin tämänhetkistä lockdownia. Oma entinen seurani West Didsbury & Chorlton AFC pelaa 10. korkeimmalla sarjatasolla.

FC Kirkkonummi rikkoi yleisöennätyksensä kauden viimeisessä ottelussa: 295 katsojaa. Etelä-Manchesterissa pelaava West Didsbury & Chorlton pelasi samana päivänä kauden avausottelunsa: 295 katsojaa. Asetelmat vertailulle ovat herkulliset.

Ennen aloittamista on painotettava, että jalkapallokulttuurien perinteet ovat tietenkin hyvin erilaiset. Englannissa erityisesti kulttuurin syvyys järkälemäisen jalkapallopyramidin alemmilla tasoilla on poikkeuksellista. Missään muussa maassa seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs tai kymmenes sarjaporras ei jalkauta yhtä suuria yhteisöjä viikosta toiseen.

Kokemukseni mukaan kuitenkin Suomen neljää korkeinta sarjatasoa on mielenkiintoista vertailla Englannin non-league-jalkapalloon. Pohjimmiltaan yleisömäärät muistuttavat toisiaan ja paikallinen yhteisö on keskiössä.

Jalkapallo-ottelutapahtumien kiehtovuus Suomessa on paikallisuus, yhteisöllisyys ja tietty kotikutoisuus. Sama pätee Englannissa usein Mestaruussarjaa alemmilla tasoilla.

Ottelutapahtuma

Maksullinen sisäänpääsy tuo tapahtumalle automaattisesti merkityksellisyyttä. Harva seura myy pääsylippuja Kolmosen peleihin ainakaan pääkaupunkiseudulla. FC Kirkkonummessa myimme kausikortteja onnistuneesti ja kaikissa kotipeleissä yleisömäärä ylitti kunnioitettavasti yli 200.

Viiden euron pääsylipulla paikallisen seuran tukeminen ei selvästi ollut este katsojille. Päinvastoin onkin tutkittu, että pääsymaksu on ilmaislippua parempi kannuste kuluttajalle osallistua tapahtumaan. Samalla katsojan odotusarvo palveluille, esimerkiksi buffetille kasvaa.

Resurssit ovat ymmärrettävästi seuroilla hyvin pienet, mutta ottelutapahtumaa on vaikea ottaa vakavasti, jos katsojat saavat kävellä tekonurmikentän läpi ennen ottelun alkamista, tai joutuvat katsomaan peliä aidatun häkkitekonurmen takana. Tämä tapahtuu liian usein Suomessa. Kenttäkuulutus on myös tärkeä osa ottelutapahtumaa, mikä sai paljon hyvää palautetta Kirkkonummen kotiotteluissa.

Kakkosessa yhä useammat seurat toteuttavat perustarpeita hyvin. Esimerkiksi Eero Laurilan valmentaman EPS:n kotiotteluiden tapahtumat ovat saaneet kiitosta, samoin Rauman Pallo-Iirojen ja monien muiden.

Englantilaiset alasarjaseurat toteuttavat ottelutapahtumia hyvin perinteisellä tavalla. Lajin synnyinmaassa harvoin kuunnellaan ulkopuolisia siitä, miten jalkapallo-ottelussa pitäisi käyttäytyä. He kokevat heidän tapansa kaiken lähtökohdaksi. Kaikki muu on sovellettu siitä.

Pienilläkin seuroilla on omat pienet stadionit klubitaloineen. Kentällä pelaa usein vain edustusjoukkue, eikä siinä harjoitella. Pääsyliput ovat kolmesta punnasta kymmeneen. Kuulutukset ja puoliajan arpajaiset kuuluvat usein kuvaan.

 

Kesälaji vs talvilaji

Sää luo ottelutapahtumille erilaiset lähtökohdat. FC Kirkkonummessa meillä kävi todella hyvä tuuri auringon paistaessa jokaisessa kauden kahdeksassa kotiottelussa. Se ei tietenkään ole Suomen kesässä taattu, mutta joka tapauksessa jalkapallon sarjakautta pelataan huomattavasti Englantia paremmissa olosuhteissa.

Westin ensimmäinen kotiottelu liukasteltiin kaatosateessa. Manchesterissa sateeseen on totuttu, mutta pelejä joudutaan usein perumaan tulvivien nurmikenttien ollessa karmeassa kunnossa varsinkin joulu-tammikuussa.

West pelasi lokakuussa seitsemän ottelua. Seura ehti pelata jo kuusi kotiottelua ennen kauden pysähtymistä koronaviruksen takia marraskuun alussa. Tahti on kova.

Koronavirusrajoitukset ovat evänneet katsojien pääsyn Englannissa neljännen ylimmän sarjatason peleihin. Alasarjajoukkueet myivät pelejään loppuun, koska nekin joutuivat toimimaan yleisömäärien rajoitusten puitteissa. Esimerkiksi entisen seurani Trafford FC:n, joka sijaitsee lähellä Old Traffordia, keskiarvoyleisömäärä viime kaudella kahdeksanneksi korkeimmalla tasolla oli 258, mutta he myivät tämän kauden ensimmäisen sarjapelinsä loppuun – 400 katsojaa.

Otteluohjelma

Jokaiseen kotiotteluun printatun otteluohjelman julkaiseminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ohut otteluohjelma sisältää managerin terveiset, paneutumisen yhteen kotijoukkueen pelaajaan, lyhyt vastustajan esittely, sponsoreiden mainoksia ja sarjataulukko takakannessa.
Tämä toteutuu siis usein kymmenennelläkin sarjatasolla, mikä tuntuu allekirjoittaneelle käsittämättömältä. Sen teettämiseen menee vapaaehtoisille aikansa, mutta osoittaa perinteiden syvyyden.

Otteluohjelmien tuominen katsomoihin uutena asiana ei välttämättä ole suomalaisseuroille se tärkein asia. Ekologisuuden argumentilla useat seurat eivät haluakaan tulostaa otteluohjelmia enää paperille, mutta silloin digitaalisen vaihtoehdon on oltava toimiva.

Sosiaalinen media

Suomifutiksen Twitter-kuplassa tietävät hyvin, miten Veikkausliigan virallinen tili on ansaitusti saanut naurunalaisen maineen. Ykkösen virallinen ja Kakkosen epävirallinen tili puolestaan ovat tehneet loistavaa työtä modernilla tavoilla sarjoistaan tiedottaen.

Seurojen sosiaalisen median käyttö on hyvin vaihtelevaa Suomessa. Esimerkiksi Kolmosen eteläisessä lohkossa seurojen viestintä oli olematonta esimerkiksi HPS:ää, Tammisaaren EIF/Akademia ja Nummelan Palloseuraa lukuun ottamatta. Sosiaalinen media on tällä hetkellä edullisin ja usein helpoin tapa luoda yhteisöllisyyttä seuran ympärille ja myös viestiä tapahtumista kätevästi. Monet seurat hukkaavat tämän mahdollisuuden.

Otantani Englannin alasarjoista on pienempi, mutta suurin osa alasarjojen seuroista ovat hyvinkin aktiivisia Brittien saarilla suositussa Twitterissä. Väkiluvun suuruuden ja Twitterin suosion myötä seuraajamäärät ovat vaikuttavia. 10. divisioonan Westin yli 7000 seuraajaa on Veikkausliigatasoa.

West käyttää tiliään hyvään. Viime kuukausina se on muun muassa kerännyt tuhansilla euroilla lahjoituksia Manchesterin alueen ruokapankeille, sekä auttanut lahjoittamaan rahaa kalliiseen operaatioon, jotta CP-oireyhtymää poteva 6-vuotias Oscar palautuisi kävelykuntoon.

Westin sarjatasolla pelaava uudelleensyntynyt Bury AFC painii yli 21 000 seuraajalla HJK:n kanssa samassa sarjassa Twitterissä.

Olutmyynti

Alkoholin myynnin tärkeys ottelutapahtumassa tuskin tulee suomalaiselle tai britille yllätyksenä. Tiukemmat alkoholilait tekevät Suomessa tarjoilusta vaikeampaa. Anniskelualueet saavat kuitenkin hyvää palautetta ja esimerkiksi mainittujen EPS:n ja Pallo-Iirojen tapahtumissa tarjoilu on saanut positiivista palautetta.

Englantilaista alasarjapäivää on vaikea kuvitella ilman kenttää ympäröivään puomiin nojailevia brittejä muovituopit tai oluttölkit edessään. Tee, piirakat ja Bovril-lihaliemi ovat myös tuttu näky peleissä.

Alkoholin myynnillä huomio siirtyy myös herkemmin pois itse pelistä ja vetää tapahtumiin mukaan esimerkiksi jalkapallofanien tuttuja.

Ottelujen ajankohdat

Englannissa pelataan alasarjoissa aina lauantaisin kello 15:00. Siihen ei tehdä poikkeuksia kuin äärimmäisissä tapauksissa. Sen lisäksi viikolla alkavat pelit alkavat useimmiten 19:45. Tämä perinne tekee sarjakauden seuraamisesta selkeän.

Suomessa pelien ajankohtia ja sarjajärjestelmiä on yritetty rukata viime vuosina paljon. Monille alasarjaseuroille voi olla helpompi vetää katsojia esimerkiksi sunnuntaisin kuin lauantaisin, mutta johdonmukaisuuden puuttuminen Palloliitolta ei voi olla vaikuttamatta yleisömääriin.

Itse peli

Paluu Englannin alasarjan kentän laidalle kuuden kuukauden tauon jälkeen yllätti jälleen kerran. Jalkapallo on täysin erilaista kuin mihin olin tottunut kesällä Kirkkonummella, mikä tekee lajista niin hienon. Ei ole oikeaa tapaa pelata jalkapalloa. Englannin kymmenes sarjaporras on äärimmäisen fyysinen. Siis todella fyysinen lähinnä vauhdiltaan ja aggressiivisuudeltaan. Lähes väkivaltainen verrattuna moderniin jalkapalloon monessa muussa maassa tai korkeammilla tasoilla.

En tiedä oliko poikkeuksellinen pitkä kesätauko vai Manchesterissa koko päivän nurmea vesittänyt kaatosade syynä siihen, että Westin ja vastustaja Stockport Townin pelaajat olivat niin virittyneitä seuraamassani ottelussa. Pelissä oli viidestä kymmeneen pientä nujakkaa, taklauksia sateli ja yli 190-senttiset topparit ja keskushyökkääjät todella heristelivät sapeleitaan pääpelissä.

Englannissa tunnetusti tällä tasolla peli nähdään hyökkäyksenä, puolustuksena ja erikoistilanteina. Näitä analysoidaan usein erillisinä asioina. Kokonaisvaltainen pelin tulkitseminen on modernimpaa, pallonriiston jälkeisiin hetkiin keskittyen.

Pelaajat elävät vahvasti pelissä. Nuori erotuomari haluttiin laittaa selvästi testiin ottelun alussa. Westin kärkipelaaja juoksi vähänkin kiistanalaisen tilanteen jälkeen naama punaisena karjuen tuomarin eteen. Tuomari hoiti roolinsa silti tyylillä.
Peli virtaa vauhdilla mutaisilla nurmilla. Hyvin stereotyyppisesti alasarjojen joukkueet pyrkivät Englannissa jatkuvasti eteenpäin. Ilmassa tai maassa, mutta aina vauhdilla.

Suomessa peli on selkeästi organisoidumpaa. Näin Kolmosen kauden aikana aidosti pehmeitä kosketuksia, erinomaisia keskikentän syöttelijöitä ja pelin rytmittäjiä. Hyökkäävät keskikenttäpelaajat eivät välttämättä yritä kääntyä negatiivisessa peliasennossa yhtä hanakasti kuin Englannin alasarjoissa.

Kakkosesta ylöspäin myös suomalainen jalkapallo tuntuu muuttuvan fyysisemmäksi. Silti esimerkiksi puolustusmuodon liikkuminen tai erikorkuiset prässitasot tuntuvat olevan kokemuksieni perusteella Suomen Kakkosen kärkijoukkueissa edistyneempiä kuin parhaassa ikinä pelaamassani joukkueessa Trafford FC:ssä. Joukkueet ovat siinä suhteessa taktisempia Suomessa kuin Englannin alasarjoissa.

Vauhti ja kovuus sen sijaan tulee sokkina, kun pelaaja siirtyy Suomen divareista Englannin divareihin. Lisäksi ääntä käytetään Englannissa kentällä enemmän. Terävä ohjeistaminen on jatkuvaa nurmella.

Yleisön käyttäytyminen

Nautin tunnelmasta niin Suomen Kakkosen tai Kolmosen katsomossa kuin myös Englannin aladivareissa. Tunnelmalla en tarkoita välttämättä chänttäämistä tai kulmapotkuissa taputtamista.

FC Kirkkonummen peleissä tuntui, että paikkakunnan jalkapalloihmiset, tutut ja puolitutut tapasivat. Katsomossa oli kiva istuskella, käydä ihmisten kanssa peliä ja kaikkea muutakin läpi. Suuri osa katsojista ei reagoinut vahvasti pelin tapahtumiin, eikä maali välttämättä nostattanut katsojia seisomaan Kirkkonummen keskuskentän katsomon puupenkeiltä. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Peleissä oli hyvä yhteisöllinen fiilis.

Lisäksi ääntä piti usein seuran väreihin sonnustautuneet seuran omat juniorit, sekä yksittäiset katsomosta huutelijat. He kaipaavat usein tukea vierustovereiltaan, mutta ovat tottuneet kuulemaan oman äänensä. Divarijalkapallon äänimaailmaan kuuluu ehdottomasti yksittäiset huudot katsomosta.

Englannissa Westin peleissä on oma kannattajapäätynsä, joka koostuu lähinnä nuorista miehistä. Sen lisäksi valtaosa katsojista elää pelin virtauksessa aktiivisesti. Täpärille ohilaukauksille huokaistaan, koviin taklauksiin reagoidaan voimakkaasti ja pelaajia tsempataan huudoin. Sen lisäksi peleissä on porukkaa, joka keskittyy lähinnä nauttimaan oluttörpöistä siemailuun ja aloittamaan lauantai-illan kaveriporukalla.

Yhteisöllisyys on keskiössä. Se onkin tärkeinä divarifutiksessa, oli se sitten Suomessa tai Englannissa. Toivottavasti siitä päästään taas nauttimaan pian. Kaipaan sitä todella, kun Suomessa kaudet ovat juuri päättyneet ja Englannissa ei sallita yleisöä ainakaan ennen joulukuuta.

Pauli Loukola

Manchesterin kirjeenvaihtaja. Entinen non-league tason jyrä. Kulttuuria ja brittifutiksen tapahtumia paikan päältä Karhun tennarit jalassa brittikasuaalien joukossa.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button