Uutiset

Virtanen: Euroopan Rahaliiga tappaa monta unelmaa

Ahneet seuraomistajat ovat keskenään sopineet uuden Euroopan Super Liigan perustamisesta, ja aiesopimus on allekirjoitettu. Mitä tämä voi pahimmillaan tarkoittaa ja mistä on kyse?

Eurooppalaisen jalkapallon tulevaisuudesta alkoi sota, jonka aloittivat rikkaat ja ahneet seuraomistajat. Selvennetään tilannetta näin fanin näkökulmasta: seuraomistajat ovat teollaan epäkunnoittaneet sekä faneja että koko jalkapallomaailmaa. 70 vuotta yhteiseurooppalaista jalkapallon rakentamista on valumassa roskiin. Tämä ilmoitus sai jopa ex-Manchester United manageri Sir Alex Fergusonin ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa jalkapallopoliittiseen kysymykseen eläköitymisensä jälkeen, kun hän totesi tämän olevan fanien halujen ja jalkapallon edun vastaista.

Tässä sodassa on kaksi osapuolta. Toisella puolella rintamaa ovat ahneet ja ökyrikkaat seuraomistajat, jotka luulevat voivansa tehdä rakkaalla lajillamme mitä vain. Toisella puolella taasen koko lystin lopulta maksavat jalkapallon kannattajat.

Vaikka Euroopan Super Liigasta on spekuloitu jo vuosikaudet, ei tätä päivää kovin moni uskonut sitten kuitenkaan näkevänsä. Täysin rahavetoinen ja jopa epäurheilullinen kokonaisuus on saanut välittömästi täystyrmäyksen niin faneilta, vanhoilta pelaajilta kuin muilta jalkapallovaikuttajilta.

Tässä maailmanajassa, jolloin monella on kova tarve tuoda oma mielipide esille, harvoin nähdään kovin yhteneväisiä linjoja sosiaalisen median feedeissä. Usein ääripäät ottavat yhteen, ja vähemmän provosoivat mielipiteet hautatuvat jalkoihin. Tällä kertaa koko maailma näyttäisi olevan yhtä. Kukaan ei toivota uutta sarjaa tervetulleeksi.

Minkälainen olisi uusi ”Euroopan Rahaliiga”?

Euroopan Super Liiga -nimeä kantava hanke toisi 15. perustajajäsenelleen turvatun paikan liigassa. Nämä joukkueet eivät pystyisi tippumaan pois sarjasta. Eivät, vaikka häviäisivät joka vuosi jokaisen ottelunsa, tai olisivat kotimaan sarjassa vaikka alemmassa divisioonassa.

Näitä perustajajäseniä on tällä hetkellä kasassa 12, jotka ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen: Manchester United, Manchester City, Arsenal, Chelsea ja Tottenham Englannin Valioliigasta, AC Milan, Inter Milan ja Juventus Italian Seria A:sta, Atlético Madrid, sekä Barcelona ja Real Madrid Espanjan La Liigasta.

Huhujen mukaan kolme muuta seuraa olisivat Saksan Bundesliigan Bayern München ja Dortmund, sekä Ranskan liigan PSG. Nähtäväksi jää tuleeko yksikään näistä seuroista liittymään tähän Juudas-laumaan. Pidän todella epätodennäköisenä ainakin saksalaisten joukkueiden osallistumista, sillä niissä ulkopuolinen omistus on rajattu niin, ettei kukaan seuran ulkopuolelta pääse täysin päättämään sen asioista. Tämä takaa myös sen, että faneja kuunnellaan merkittävästi enemmän seuraan liittyvissä asioissa.

Perustajajäsenien lisäksi sarjassa olisi mukana viisi joukkuetta, jotka pääsisivät mukaan edelliskauden menestymisen perusteella. Näihin joukkueisiin on viitattu muun muassa termillä ”mukaan kutsuttavat vuosittaiset viisi joukkuetta”. Ehkei enempää elitistisesti voi asiaa ilmaista…

Jokainen yllämainituista allekirjoittaneista seuroista, sekä kolme vielä nimeämätöntä perustajaseuraa, saisivat niin sanottua sitouttamisrahaa heti alkuun yhteensä 3,5 miljardia euroa ”infrastruktuurin parantamiseen ja pandemian aiheuttamaan notkahdukseen”. Kaiken tämän rahan takana turvaamassa olisi Wall Streetin jättiläinen JP Morgan -pankki, joka on ilmeisesti sitoutunut yli viiden miljardin pottiin ensimmäistä kautta ajatellen

Sarjan jättimäinen rahapotti takaisi jokaiselle perustajajoukkueelle vähintään 150 miljoonan euron lisätulot, vaikka eivät voittaisi Super Liigassa otteluakaan. ”Kutsuttujen joukkueiden” rahasummista ei sen sijaan ole annettu sen tarkempaa avausta toistaiseksi.

Sarjajärjestelmä tulee ilmoitetun suunnitelman mukaan olemaan kaksi kymmenen joukkueen lohkoa, joista kolme parasta menee suoraan jatkopeleihin ja sijoilta 4 ja 5 karsitaan kaksiosaisessa sarjassa vielä kaksi joukkuetta mukaan neljännesvälieriin. Kaksiosaiset neljännesvälierät sekä välierät johtavat yksiosaiseen finaaliin.

Eurooppalaisen jalkapallon pirstaloituminen käynnissä

Uusi huippusarja ja lisää Europelejä, missä siis ongelma fanin näkökulmasta? Kun katsotaan isompaa kuvaa, on tässä kyse nykymuotoisen jalkapallon tulevaisuudesta. UEFA ja FIFA ovat pitkään kipuilleet median silmässä jättimäisine korruptioskandaaleineen ja röyhkeän omaa etua tavoittelevan johtamistyylinsä takia. Sheikit, valtiot ja liike-elämän miljardöörit ovat ostaneet jalkapalloseuroja itselleen ties mikä motiivin takia. Valitettavan harvoin se kuitenkaan on urheilullinen.

En lähde edes tuota vyyhtiä avaamaan, vaan keskityn Euroopan Super Liigan fundamentaalisiin ongelmiin. Vaikka seurojen avulla julkaistussa tiedotteessa todetaan eri maiden liigojen jalkapallopyramidien saavan enemmän rahaa uuden liigan myötä Mestarien liigaan verrattuna, ei voida missään nimessä puhua tämän olevan edullista joukkueille.

Iso osa Englannin jalkapallojärjestelmää on unelma nousta lopulta joukkueen kanssa Valioliigaan ja taistella sen voitosta. Sijoittuminen kärkipäähän tuo paikan Europeleihin, jotka ovat ikimuistoinen lisä jokaiselle pelaajalle ja fanille. Tuopa menestyminen myös seuralle merkittävästi lisää rahaa, mutta summat ovat merkittävästi pienempiä kuin nyt ulostulleen Super Liigan lupaamat.

Jos parhaiten kotimaassaan menestyviltä joukkueilta viedään mahdollisuus pelata muiden liigojen parhaita vastaan, ollaan otettu jo merkittävä askel katastrofaaliseen suuntaan. Perustajien kiintiöpaikat takaavat esimerkiksi Tottenhamille pysyvän paikan kilpailussa, vaikka he eivät ole kotimaan sarjaa pystyneet voittamaan kauden 1960-61 jälkeen. Viimeisen 20 kauden aikana Spurs on onnistunut olemaan Mestarien liigan suoraan paikkaan oikeuttavan kolmen parhaan joukossa vain kolme kertaa (kaudet 2015-16, 16-17 ja 17-18). Missä on enää kilpailullisuus tämä jälkeen?

Englannin Valioliigan jättimäiset kaupalliset harppaukset 90-luvulta lähtien ovat perustuneet sen jatkuvasti kasvavaan vetovoimaan ja seuraajamäärään. Nyt on vaarana, että tilanne muuttuu merkittävästi. Tämä tarkoittaa automaattisesti merkittävästi pienenevää näkyvyyttä, pieneneviä sponsorisopimuksia ja tätä kautta pandemian kurittamille seuroille lisää ongelmia. Toki nämä kuusi Rahaliigan seuraa voivat hyvin, mutta millä hinnalla? Veriraha on omistajien käsissä.

Seurojen diktaattorit

Vaikka sivuutettaisiin urheilulliset perusteet (jota todellakaan ei tule tehdä), löytyy pinnan alta vielä huolestuttavampi kerros, jolla ei ole mitään tekemistä jalkapallon kanssa. Ulkomaisten seuraomistajien kiinnostus jalkapalloa kohtaan on monessa tapauksessa todella vähäistä. Ainoastaan maksimaaliset voitot merkitsevät – hinnalla millä hyvänsä.

Nimettömänä pysyvä hallitusjäsen yhdestä Englannin allekirjoittaneista seuroista antoi Guardian-lehdelle haastattelun, jossa käy hyvin ilmi minkä tasoisesta diktatuurista ja välinpitämättömyydestä on kyse. Hän kertoi, että moni hallituksen jäsen oli vastustanut liittymistä, mutta omistajat eivät olleet kiinnostuneet heidän mielipiteistään. ”Ollakseni rehellinen, he eivät ole huolissaan PR:stä. Omistajille jalkapallon hyöty on toissijaista”, hän toteaa ja samalla avaa karutonta taustatilannetta.

Seuroja johdetaan diktatuurimaisesti, eikä pahimmassa tapauksessa edes omaa hallitusta kuunnella. Esimerkiksi Manchester Unitedin virallisen kannattajajärjestön toimitusjohtaja Duncan Drasdo kertoi aamulla haastattelussa joka ikisen kannattajan olevan tätä muutosta vastaan. Hän sanoi Guardianille, ettei ole nähnyt yhtäkään positiivista kommenttia asiasta. Seuran omistajia tämä tosin ei tunnu kiinnostavan, eikä keskusteluyhteyttä ole.

Miten on siis mahdollista, että koko globaali jalkapalloyhteisö on hanketta vastaan, mutta omistajat painavat vain lisää kaasua? JP Morgan toki takaa heille useaksi vuodeksi varmat lisätulot, mutta mistä rahat sitten tulevat, jos ja toivottavasti kun fanit eivät seuraa mukana? Luotetaanko tässä siihen, että esimerkiksi Aasian jättimäiset kannattajamäärät olisivat vähemmän kiinnostuneita historiasta ja lajin edusta, ja ovat valmiita maksamaan tulevat kalliit TV-lähetykset mielellään?

Jättimäinen vastarinta

Kun olen tämän päivän seurannut eri medioita, on lähes mahdotonta löytää yhtään aitoa positiivista ulostuloa Euroopan Super Liigan syntymisestä. Niin vanhat pelaajat, muiden seurojen johtajat, virallisten jalkapalloliittojen ihmiset kuin kaikki fanitkin ovat käyneet välittömään vastahyökkäykseen.

Mitä pidemmälle päivä on edennyt, sitä enemmän omituisuuksia löytyy myös kulisseista. Muun muassa Manchester Unitedin johtaja Ed Woodward on vielä viime viikolla ollut yhteydessä hyvässä hengessä UEFA:n presidentti Aleksander Ceferiin ja kehunut uutta suunniteltua Mestarien liigan mallia, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024. ”Olin rikosasianajajana 24 vuotta, mutta en ole ikinä nähnyt tällaisia ihmisiä”, toteaa Ceferin yrittäessään kuvata kuinka röyhkeää toimintaa kulisseissa on tapahtunut.

Tämä ei ehkä tule kenellekään yllätyksenä, että nimenomaan Manchester United varapuheenjohtaja ja omistajaperheen jäsen Joel Glazer nimettiin myös uuden Super Liigan varapuheenjohtajaksi heti Real Madridin presidentin Florentino Perezin puheenjohtajanimityksen jälkeen. Jäljet johtavat vahvasti Yhdysvaltoihin, sillä Glazerin perheen lisäksi juurikin Ed Woodward työskenteli ennen seuraan tuloa JP Morganilla, joka nyt on rahoittamassa koko touhua.

Kaikki pääsarjat ja jalkapalloliitot, UEFA, FIFA ja käytännössä koko jalkapalloileva maailma ovat tuominneet näiden 12. seuran toimet. Pitkin päivää on ilmaan heitelty uhkauksia siitä, että seurat suljetaan pois niin UEFA:n kilpailuista kuin kotimaansa sarjoistakin. Joukkueiden pelaajat eivät saisi osallistua EM- tai MM-kilpailuihin. Ja lisää sanktioita tuntuu tulevan jokaisen mutkan takaa.

Pidän suoranaisena ihmeenä, jos tämä hanke päätyy maaliin asti, vaikka kuinka seuraomistajia ei jalkapallo kiinnostakaan oman edun tavoittelun lomassa. Jokaisen bisnesihmisen tulisi ymmärtää, että jos oma auto käy bensalla, ei sitä voi tankata millään muulla. Jalkapallo käy faneilla ja heidän kulutuskäyttäytymisellään. Tätä menoa edessä on kaikkien aikojen pahin ”öljykriisi”, jos ahneus vie lopulta voiton ja Euroopan Rahaliiga todella syntyy.

Cheers,
Jere

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button