Uutiset

Chelsea: Edouard Mendy ei kelvannut kuusi vuotta sitten Ranskan kolmannelle sarjatasolle – torjuu nyt Valioliigan huipulla

Mendy torjuu vetojen ohella ennakkoluuloja, kirjoittaa Jaakko Tiira.

Chelsea hankki kevään, kesän ja alkusyksyn aikana toinen toistaan nimekkäämpiä pelaajia.

Hakim Ziyech, Timo Werner, Ben Chilwell, Thiago Silva ja Kai Havertz hymyilivät vuorollaan promokuvissa sininen pelipaita päällään. Viimeisimpänä ja ennakkoon selvästi tuntemattomampana länsilontoolaiset hankkivat Edouard Mendyn. 28-vuotiaan senegalilaisen maalivahdin, joka oli pelannut vajaat kaksi kautta Ranskan pääsarjaa.

Kymmenen Valioliiga-kierroksen jälkeen Rennesistä tullut mies on osoittautunut neljännesmiljardin uusiin pelaajiin mällänneen Chelsean tärkeimmäksi hankinnaksi.

Mendyn matka huipulle on käsittämätön tuhkimotarina

Senegalia maajoukkuetasolla edustavan Edouard Mendyn tie Chelsean ykkösvahdiksi on ollut jopa jalkapallolle ominaisten ryysyistä rikkauksiin -tarinoiden kontekstissa kivikkoinen.

Mendy syntyi pohjoisranskalaisessa Montvilliersin kaupungissa guineabissaulaisen isän ja senegalilaisen äidin perheeseen maaliskuussa 1992.

Hän liittyi 13-vuotiaana Le Havren maineikkaaseen akatemiaan. Sieltä tie vei 19-vuotiaana Ranskan kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Cherbourgin joukkueeseen.

Kolme vuotta myöhemmin – istuttuaan lähinnä penkillä – alasarjajoukkue vapautti 22-vuotiaan maalivahdin. Mendy jäi työttömäksi ja on myöhemmin sanonut pohtineensa tuolloin uransa lopettamista. Hän kuitenkin jatkoi, sai pientä työttömyyskorvausta, harjoitteli aamut Le Havren reservijoukkueessa ja iltapäivät veljensä kanssa omatoimisesti.

Mendyn oltua vuoden ilman seuraa, Ranskan suurseuroihin lukeutuva Marseille kiinnitti työttömän maalivahdin B-joukkueeseensa. Sielläkin minuutit olivat kortilla.

Vuotta myöhemmin, kaudeksi 2016-17 Mendy siirtyi Ligue2-seura Reimsiin ilman siirtokorvausta. Ensimmäisellä kaudella veskari pelasi kahdeksan peliä, seuraavalla hän otti ykkösvahdin valtikan itselleen. Tuloksena oli 18 nollapeliä ja nousu Ranskan pääsarjaan.

197-senttinen maalivahti debytoi pääsarjassa 26-vuotiaana, ja hyvin debytoikin. Vain neljä vuotta aiemmin työttömyyskorvauksilla kärvistellyt Mendy nollasi Nicen ja Lyonin kahdessa ensimmäisessä pelissään. Lopulta nollapelejä kertyi 14 kappaletta ja nousijajoukkue Reims sijoittui upeasti yhdeksänneksi.

Reimsistä tie vei pykälää kovempaa Rennesiin, joka sijoittui tyngäksi jääneellä viime kaudella kolmanneksi. Mendy päästi 0,79 maalia peliä kohti ja peittosi oman päästettyjen maalien odottamansa (xGA) yli neljällä maalilla. Oli aika jatkaa matkaa.

Chelsean vapisevan alakerran pelastaja

Stamford Bridge on ollut tuulinen työpaikka. Sekä pelaajat että valmentajat ovat vaihtuneet vuosien saatossa tiuhaan. Yhdellä pelipaikalla on kuitenkin ollut pysyvyyttä, maalissa. Kunnes sitä ei enää ollut.

Petr Cech siirtyi Länsi-Lontooseen kesällä 2004 ja tilkitsi maalinsuuta kymmenen vuotta. Tšekki jäi penkille, kun huippuveskariksi kolmen Atletico Madridissa vietetyn lainakauden aikana kehittynyt Thibault Courtois palasi emoseuraansa 2014.

Samoihin aikoihin, kun Mendy valmistautui uransa ensimmäiseen pääsarjakauteensa kesällä 2018, Chelsea oli ajanut itsensä ahtaaseen rakoon maalivahtiosastolla. Seura ilmeisesti kuvitteli, että Courtois tekisi jatkosopimuksen. Ei tehnyt, vaan heittäytyi poikkiteloin pari päivää ennen siirtoikkunan päättymistä ja sai siirtonsa Madridiin.

Kallis paniikkiratkaisu löytyi Baskimaasta. Chelsea pulitti Kepa Arrizabalagasta 80 miljoonaa euroa, maalivahdista maksetun maailmanennätyssumman. Hinnassa tiedettiin olevan ilmaa, mutta uusi ykkönen oli pakko saada. Athletic Bilbao tiesi olevansa myyjän markkinoilla.

Baskivahdin ensimmäinen kausi oli heikko, toinen katastrofi. Kepan torjuntaprosentti 54,5 oli koko Valioliigan historian huonoin. Chelsean verkkoon upposi lähes 13 maalia enemmän kuin sinne olisi pitänyt xGA-lukujen valossa mennä.

Chelsean oli saatava uusi ykkösvahti. Sellainen, joka saisi jotain kiinni. Uusi yrittäjä löytyi Ranskasta. Kovia investointeja siirtoikkunassa tehnyt seura esitteli uuden maalivahtinsa, 24 miljoonaa maksaneen Edouard Mendyn syyskuun lopussa.

Odotuksia oli vaikea ladata. 28-vuotias senegalilainen oli melko tuntematon, eikä Chelsean ajoittain katastrofaalinen puolustuspelaaminen varsinaisesti herättänyt optimismia.

Kun kautta on pelattu reilu neljännes, Rennesistä saapunut mies ei ole pelkästään vastannut huutoon, vaan murjonut kaikki odotukset halki, poikki ja pinoon.

Mendy on pelannut kuusi sarjapeliä. Selän taakse on uponnut vain yksi maali. Nolla on pysynyt viidesti. Voittoja senegalilainen on torjunut neljä kappaletta. Mestarien liigassa vastaavat luvut ovat yksi päästetty maali, neljä nollapeliä ja neljä voittoa. Toistaiseksi ainoan tappionsa Mendy koki liigacupissa Tottenhamia vastaan. Senkin rangaistuspotkujen jälkeen.

Senegalilainen on siis päästänyt joukkueensa kahdessa pääkilpailussa maalin joka 495. minuutti. Penkille tippunut Kepa yllätettiin kolmessa pelissä kuudesti. Willy Caballero pelasi kerran ja päästi kolme maalia.

Keski- ja eteläeurooppalaisten dominoima pelipaikka

Mendyn Chelsea-uran alku on jo itsessään huima. Samoin tarina tähän pisteeseen. Poikkeuksellisuutta lisää myös se tosiasia, että Mendy on tummaihoinen huippumaalivahti.

Vaikka jalkapalloa pelataan lähes jokaisessa maapallon asutetussa kolkassa, tummaihoisia huippuvahteja on hämmentävän vähän. Etenkin siihen nähden, että Euroopan viidessä suuressa sarjassa torjuu joka kausi 98 ykkösveskaria.

International Federation of Football History & Statistics on palkinnut maailman parhaan maalivahdin vuodesta 1987 lähtien. 33:n voittajan joukossa ei ole yhtään tummaihoista torjujaa. Brasilialainen Dida on tuli äänestyksessä toiseksi vuonna 2005.

Didan lisäksi David James, Steve Mandanda, Tim Howard ja Andre Onana lukeutuvat 2000-luvun tummaihoisiin huipputorjujiin. Bernard Lama, Jacques Songo’o ja Thomas Nkono loistivat 1900-luvulla.

2000-luvun huippuveskarit ovatkin pääosin Etelä- ja Keski-Euroopasta ja etnisyydeltään valkoisia. Gianluigi Buffon, Iker Casillas, Oliver Kahn, Manuel Neuer, Petr Cech ja Edwin Van Der Sar lukeutuvat kiistatta tämän vuosikymmenen kirkkaimpiin molaritähtiin. Kaikki ovat valkoisia.

Viime vuosina veskaritaivaalle on noussut kaksi huippuluokan brassivahtia: Valioliigassa pelaavat Ederson ja Alisson. Molemmat valkoisia. Samoin kuin takavuosien brasilialaiset maalivahtisuuruudet Julio Cesar ja Claudio Taffarel. Ja puhutaan kuitenkin maasta, jonka suurpelaajista valtaosa on etnisyydeltään tummaihoisia.

Tummaihoisten huippuveskarien puute on luonut Ajaxin kamerunilaisvahti Andre Onanan mukaan mielikuvan, joka olettaa tummaihoisten maalivahtien olevan joko virheherkkiä tai kärsivän heikosta itseluottamuksesta.

– En näe eroa valkoisten ja mustien maalivahtien välillä. Loppuen lopuksi olemme maalivahteja, Onana sanoi viime vuonna BBC:n haastattelussa.

– Kaikki tekevät virheitä. Mustien maalivahtien täytyy kuitenkin valmistautua hyvin, koska se ei ole meille helppoa, Ajaxin ykkösvahti totesi.

Tienraivaaja?

Israelilaislehti Haaretz julkaisi syyskuun lopussa artikkelin, jossa tutkittiin tummaihoisten pelaajien määrää pelipaikkakohtaisesti Valioliigassa, Serie A:ssa ja La Ligassa. Valioliiga-hyökkääjistä 57 prosenttia on tummaihoisia, keskikenttäpelaajista 33 ja puolustajista 34. Maalivahdeissa lukema tippuu yhdeksään prosenttiin. Sekin on yhdeksän prosenttia enemmän kuin Espanjassa tai Italiassa.

Espanjalaistoimittaja Cesar Suarez kommentoi samassa Haaretzin artikkelissa tummaihoisten maalivahtien kohtaavan rasismia. Joskus suoraa, joskus epäsuoraa.

– Se juontaa usein juurensa ennakkoluuloihin, ei pahantahtoisuuteen. Carlos Kameni pelasi monta vuotta Malagassa, samoin Willy Caballero, joka on valkoinen. Kamenin virheitä arvioitiin ankarammin. Siihen ei ole muuta syytä kuin ihonväri ja alkuperä, Sanchez sanoi.

Edouard Mendyn satumainen alku Stamford Bridgellä ei ole vielä tarjonnut aihetta kritiikille. Senegalilainen ei ole tehnyt isompia virheitä. Niitä kuitenkin tulee. Väistämättä.

Siinä vaiheessa Valioliigan ainutta tummaihoista ykkösvahtia mitataan toden teolla. Brittiläisessä yhteiskunnassa pinnan alla kytenyt rasismi on nostanut päätään etenkin Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Häpeilemätön rasismi on kukkinut jalkapallokatsomoissa.

Mendy sanoi Sky Sportsin haastattelussa Valioliigassa pelaavan paljon afrikkalaisia, mutta tiedosti, ettei maanosan edustajia ole juuri maalinsuulla näkynyt.

– Tunnenko paineita siitä? En oikeastaan. Pelaaminen Valioliigassa afrikkalaisena maalivahtina on minulle ylpeydenaihe. On minusta kiinni osoittaa, että voin afrikkalaisena maalivahtina pelata tällä tasolla ja kenties muuttaa ihmisten ajattelua, Mendy pohti.

Mikäli Mendy – jonka tililtä ei löydy edes 70 pääsarjaottelua – kestää paineet ja suorittaa nähdyllä tasolla, on hänellä mahdollisuus olla todellinen tienraivaaja, kuten mies itsekin totesi.

Lähteet: Haaretz, BBC, Sports Illustrated, TalkSport, Sky Sports, Transfermarkt

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button